Ensi viikolla Euroopan parlamentissa hiljenee ennen elokuun istuntotaukoa ja syyskauden alkua. Kesän aikana olemme edistäneet paljon tärkeitä aloitteita, ja viime viikolla kokoonnuimme Strasbourgiin parlamentin viimeiseen täysistuntoon.

Viimeisimmän Eurobarometri-kyselyn mukaan nykyinen epävakaa maailmantilanne on lisännyt kansalaisten odotuksia EU:n toimista vallitseviin haasteisiin vastaamiseksi. EU:n kansalaisista 68 prosenttia katsoo, että EU:lla tulisi olla nykyistä merkittävämpi rooli maailmanlaajuisilta kriiseiltä ja turvallisuusuhilta suojelemisessa. Lähes yhtä moni vastaaja myös toivoo EU:lta enemmän toimia näihin haasteisiin vastaamiseksi.

Tulokset osoittavat, että kansalaisilla on vahva luottamus siihen, että EU kykenee vahvistamaan turvallisuutta. 39 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että EU:n tulisi keskittyä turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseen asemansa lujittamiseksi maailmanlaajuisesti. Juuri tätä olen omalta osaltani edistänyt kuluneen kesän aikana.

Saavutimme kesäkuussa sovun pääneuvottelemastani puolustusalan yksinkertaistamispaketin osasta. Kuukausia kestäneiden vaativien neuvottelujen jälkeen lopputuloksena puolustusalan hankintojen hallinnollista taakkaa vähennetään ja puolustustuotteiden sisäisiä siirtoja helpotetaan merkittävästi. Neuvotteluissa nousivat kuitenkin selvästi esiin jäsenvaltioiden herkkyydet EU:n puolustusvalmiuden kehittämisessä. Samalla kävi kuitenkin selväksi, että poliittista tahtoa puolustuskykymme vahvistamiseen löytyy. Työ tällä saralla on vasta alussa. Myöhemmin kesäkuussa valiokunnat hyväksyivät esityksen selvällä enemmistöllä, jonka jälkeen paketti etenee syksyllä Euroopan parlamentin täysistunnon äänestykseen.

Kesän aikana on saavutettu paljon edistystä erityisesti Ukrainan tukemisessa, Euroopan puolustuksen ja ruokaturvan vahvistamisessa, maatalousasioissa, laittoman maahanmuuton torjunnassa, EU:n kauppasuhteiden kehittämisessä sekä EU:n laajentumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tuleva maatalousbudjetti, lannoitteet ja kasvinjalostus

Jatkoimme parlamentissa työtä maatalouteen liittyvien kysymysten parissa myös kesän aikana. Äänestimme täysistunnossa komission toukokuussa esittämän lannoitestrategian osan toimeenpanon mahdollistamisesta. Strategiaa on odotettu jo vuosia, ja sen julkaisemista on povattu komissiolta useaan otteeseen. Lannoitteiden saatavuus on turvattava ja riippuvuuksia vähennettävä, jotta koko elintarvikeketju pysyy kriisivarmana.

Sisällöltään strategiassa on paljon hyviä elementtejä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi muuttaa tukisuunnitelmiaan siten, että tukia maksetaan ennakkoon. Lisäksi tukea voidaan kohdentaa biopohjaisiin lannoitteisiin, investointeja maatilojen kriisinkestävyyteen vahvistetaan ja ravinnetehokkaampaan viljelyyn luodaan uusia kannustimia. Tämä on osoitus siitä, että myös nykyistä CAP-järjestelmää voidaan joustavoittaa tarpeen vaatiessa.

Toimeenpano vie kuitenkin aikaa, ja strategialla ei ole näytä olevan merkittävää vaikutusta tulevan syksyn kylvöihin. Lähi-idän kriisin aiheuttama lannoitteiden hintojen nousu muistutti jälleen Euroopan riippuvuudesta ulkoisista toimijoista. Energiakriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja häiriöt Hormuzinsalmessa ovat kaikki heikentäneet eurooppalaisen maatalouden toimintaympäristöä. Kun jopa kolmannes maailman lannoitekaupasta kulkee saman merireitin kautta, ei ole yllättävää, että häiriöt näkyvät nopeasti myös eurooppalaisten viljelijöiden arjessa. Riippuvuuksista on päästävä eroon, mutta se ei tapahdu hetkessä. Voit lukea kolumnini aiheesta täältä.

Kesäkuun täysistunnossa hyväksyimme myös uusia geenitekniikoita koskevia sääntömuutoksia. Tavoitteena on parantaa sellaisten kasvilajikkeiden saatavuutta, jotka kestävät paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tuholaisia sekä tarvitsevat vähemmän torjunta-aineita. Tämä lisää omavaraisuuttamme ja vahvistaa maatalouden kilpailukykyä, edistää kestävää innovointia ja vahvistaa samalla kriisinkestävyyttämme. Suomi on hyvä esimerkki lyhyen ja kylmän kasvukauden maasta, jossa uudet innovaatiot ovat paikallaan. Hyväksyttyjä menetelmiä ei tule kuitenkaan sekoittaa geenimanipuloituun ruokaan, joka on, ja tuleekin olla, EU:ssa kielletty.

Olen myös jättänyt kesän aikana muutosesityksiä parlamentin kantoihin yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen markkinajärjestyksen sekä kansallisten kumppanuussuunnitelmien esityksiin. Korostin muutosesityksissäni aktiivisen ruuantuotannon tukemista, huoltovarmuutta, kriiseihin varautumista, joustavuutta ja viljelijöiden hallinnollisen taakan keventämistä sekä nuorten viljelijöiden ja sukupolvenvaihdoksien tukemista. 

EU:n laajentuminen

EU:n laajentuminen on ollut vahvasti esillä kesän aikana. Parlamentti äänesti kesän täysistunnoissa komission laajentumisraportteihin liittyvistä oma-aloitemietinnöistä, jotka käsittelivät useiden maiden EU-jäsenyysprosessien etenemistä.

Kesäkuun täysistunnossa tarkastelimme Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Pohjois-Makedonian, Montenegron, Georgian ja Turkin edistymistä. Georgian ja Turkin osalta EU-jäsenyys ei kuitenkaan etene ilman merkittäviä uudistuksia. EU:n jatkoyhteistyön Georgian kanssa tulisi riippua siitä, että maan hallitus muuttaa EU-vastaista linjaansa. Turkin liittymisprosessi puolestaan on edelleen pysähdyksissä, mutta maa on yhä EU:lle strategisesti tärkeä kumppani.

Heinäkuun täysistunnossa äänestimme Ukrainan, Moldovan ja Serbian osalta. Ukrainan ja Moldovan jäsenyysprosessit etenevät hyvin, mutta Serbian eteneminen on hidastunut. Maan syventynyt yhteistyö Venäjän ja Kiinan kanssa on huolestuttavaa.

Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysprosessit etenivät kesäkuussa myös neuvostossa, kun Unkarin vastustus saatiin väistymään ja ensimmäiset neuvottelukokonaisuudet päätettiin avata. Olin mukana Euroopan parlamentin ulkoasioista sekä Moldovan parlamentaarisista suhteista vastaavien avainmeppien yhteisessä kannanotossa, jossa tuimme neuvottelukokonaisuuksien avaamista.

Moldovan osalta mietinnössä kannustetaan edistämään jäsenyysprosessia. Maa on osoittanut erityistä sitkeyttä vaaliprosessin eheyden turvaamisessa Venäjän vaikuttamisyrityksistä huolimatta. Serbian osalta kolmannen neuvottelukokonaisuuden avaamiselle on edelleen esteitä, eikä kaikkia vaadittuja uudistuksia ole vielä toteutettu.

Länsi-Balkanin mailla on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa merkittävä strateginen rooli koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden kannalta. Siksi myös Serbian EU-jäsenyysprosessin eteneminen olisi tärkeää. Serbian lähentyminen Venäjään on kuitenkin vakava ongelma. Niin kauan kuin tämä kehitys jatkuu, jäsenyysprosessin eteneminen on epätodennäköistä.

Erityisesti Ukrainan EU-jäsenyysprosessia ja uusien neuvottelukokonaisuuksien avaamista on edistettävä määrätietoisesti. Kyse ei ole ainoastaan solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan, vaan myös Euroopan turvallisuuden vahvistamisesta. Ukrainan jäsenyys hyödyttäisi EU:ta esimerkiksi maan luonnonvarojen, vahvan maataloussektorin ja kehittyneen puolustusteknologian ansiosta. Ukrainan maatalouteen liittyvät huoletkaan eivät ole ylitsepääsemättömiä, vaan niihin voidaan löytää toimivia ratkaisuja. Siksi mietinnössä kehotetaan neuvostoa avaamaan kaikki neuvottelukokonaisuudet viipymättä. Täysistuntopuheessani korostin myös selkeän päämäärän merkitystä Ukrainan taloudellisessa ja sotilaallisessa tukemisessa. Tarvitsemme nyt yhteisen EU-strategian sodan päättämiseksi ja Venäjän tappion varmistamiseksi mahdollisimman pian. 

EU:n laajentuminen on kokonaisuudessaan myönteinen kehityssuunta. Euroopan turvallisuuden kannalta se on välttämättömyys ja samalla investointi yhteiseen turvallisuuteemme. Laajentumisen myötä voimme vahvistaa Euroopan vakautta ja torjua Venäjän vaikutusvallan kasvua Euroopassa. Laajentumisprosessissa on kuitenkin tärkeää pitää kiinni sovituista periaatteista, ja jokaisen ehdokasmaan on täytettävä jäsenyydelle asetetut kriteerit ennen liittymistään. 

Kesän täysistuntoviikkojen muita ajankohtaisia aiheita

Kesä- ja heinäkuun täysistuntojen agendalla ovat olleet esillä myös muun muassa digieuro sekä Venäjän viimeaikaiset provokaatiot.

Heinäkuun täysistunnossa hyväksyimme kantamme digitaaliseen euroon, joka vahvistaisi kriisinkestävyyttämme vähentämällä riippuvuuttamme ulkopuolisista maksujärjestelmistä. Tämä on tärkeä edistysaskel, sillä meidän tulee olla tarpeen tullen riippumattomampia erityisesti yhdysvaltalaisista luottokorttiyhtiöistä ja muista kansainvälisistä maksupalveluista. Erityisen tärkeä on digieuron offline-ominaisuus, joka parantaa varautumista poikkeusoloihin ja mahdollisiin maksujärjestelmien häiriöihin. Samalla on tärkeää, että käteisen asema ja käyttömahdollisuudet säilyvät myös tulevaisuudessa.

Kesäkuun täysistunnon aikana hyväksyimme vahvalla enemmistöllä EPP-ryhmän puolesta neuvottelemani päätöslauselman, jossa vaadimme EU:lta konkreettisia toimia vastauksena Venäjän provokaatioihin, ilmatilaloukkauksiin ja drooniuhkiin. EU:lta puuttuu edelleen johdonmukainen ja koordinoitu vastaus Venäjän hybridisodankäyntiin.

Näissä neuvotteluissa yksi päätavoitteistani oli, että EU tunnistaa Itämeren kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden ja arktisen alueen kasvavan turvallisuusmerkityksen. Sain neuvotteluissa mukaan myös Suomelle tärkeitä kirjauksia. Rajallinen sensoripeitto ja vähäinen pysyvä läsnäolo luovat haavoittuvuuksia, joita Venäjä voi hyödyntää miehittämättömien järjestelmien ja hybridioperaatioiden avulla, mikä lisää vihamielisten droonien tunkeutumisriskiä. EU:ssa tapahtuvat ilmatilaloukkaukset ovat suora seuraus Venäjän hyökkäyssodasta. Ilmatilan loukkauksia on tapahtunut koko Ukrainan sodan ajan, mutta ne ovat viime aikoina lisääntyneet ja voimistuneet.

Vaadimme myös EU:n ja Naton itäisen sivustan vahvistamista koko sen pituudelta arktiselta alueelta Mustalle merelle sekä lisäresursseja etulinjan jäsenmaiden droonipuolustukseen. Suomi hyötyisi tästä yhteisestä lähestymistavasta merkittävästi. EU:n ulkorajan turvallisuus ei voi olla pelkästään rajavaltioiden vastuulla. Raportti äänestettiin läpi kirkkain luvuin.

Turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan keskusteluissa

Kesän aikana olemme keskustelleet parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnassa useista ajankohtaisista aiheista, kuten Naton eurooppalaisesta pilarista ja ydinasepelotteesta.

Euroopan turvallisuuden kannalta on tärkeää, ettemme luo uusia päällekkäisiä rakenteita, vaan rakennamme Natolle tarvittavia suorituskykyjä. Eurooppa tarvitsee sekä EU:ta että Natoa, ja meidän pitäisikin keskittyä vahvistamaan Naton eurooppalaista pilaria. Naton rooli on keskeinen, ja sen tärkein tehtävä Euroopassa on luoda pelote Venäjää vastaan.

EU:n vastuulle kuuluvat hybridihyökkäysten torjuntaan tai sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät toimet. Lisäksi EU:n roolina voi olla puolustusteollisuuden, sotilaallisten suorituskykyjen ja sotilasliikkuvuuden kehittäminen Natolle hyödyllisiksi työkaluiksi sekä Euroopan taloudellisten etujen ja intressien puolustaminen globaalisti. Samalla EU voi auttaa Natoa toteuttamaan sotilaallista puolustusta ja ylläpitämään transatlanttista linkkiä.

EU:n sotilaskomentorakenne on tällä hetkellä sekava, ja sitä on kehitettävä mahdollistamaan paremmin strateginen suunnittelu ja kriisinhallintaoperaatioiden tukeminen. Meidän ei kuitenkaan pidä käyttää resursseja päällekkäisten rakenteiden luomiseen, kun Nato on olemassa.

Keskustelua on käyty myös Ranskan presidentti Macronin aloitteesta hyödyntää Ranskan ydinasepelotetta osana Euroopan puolustusta. Euroopan pitää kyetä puolustautumaan itsenäisesti, myös ydinpelotteen osalta. Tähän pääseminen edellyttää vahvempaa ja päätöksentekokykyisempää EU:ta ja panostuksia puolustukseen. Ranskan ydinase on kuitenkin viime kädessä Ranskan hallinnassa, eikä se korvaa Naton ydinpelotetta. Ranska ei myöskään halua ottaa vastuuta koko Euroopan ydinpelotteesta. Tulevaisuudessa olisi syytä tarkastella esimerkiksi Ranskan ja Iso-Britannian vahvennettuihin ydinaseisiin perustuvaa eurooppalaista ydinpelotetta, jonka käytön päätöksenteko tapahtuisi Naton komentorakenteessa.

EU:n on otettava enemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta vahvistamalla puolustuskykyä Naton puitteissa. Ongelmanamme on liian hidas reagointi ja pirstaleinen puolustusteollisuus. EU:n tulisi kehittää suorituskykyjä, puolustusteollisuutta ja huoltovarmuutta sekä helpottaa puolustustarvikkeiden hankintaa, vähentää byrokratiaa ja vahvistaa jäsenvaltioiden yhteistä tuotantokykyä. Lisäksi tulee kehittää EU:n päätöksentekoa ulkopolitiikassa ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa menemällä näissä määräenemmistöpäätöksiin. Vain siten voidaan varmistaa riittävän nopea ja ennakoiva päätöksenteko kriisitilanteissa.