Euroopan parlamentin Ukraina-delegaatio vieraili Kiovassa

Vierailin tällä viikolla johtamani Euroopan parlamentin Ukraina-delegaation kanssa Kiovassa. Sain jälleen todistaa ukrainalaisten vahvaa taistelutahtoa, vaikka sota on jatkunut jo yli neljä vuotta.

Vierailun yhteydessä minulla oli suuri kunnia vastaanottaa presidentti Zelenskyin myöntämä Ukrainan ansioritarikunnan III luokan kunniamerkki.

Vierailu vahvisti entisestään näkemystäni siitä, että Ukrainan tukemista ja pyrkimyksiä oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi on vahvistettava. Jatkan omalta osaltani työtä Ukrainan hyväksi Euroopan parlamentissa. Periksi ei saa antaa. Meidän on tehtävä kaikkemme Ukrainan vapauden ja itsenäisyyden sekä koko Euroopan turvallisuuden puolesta.

Heti matkamme jälkeen Kiovaa pommitettiin raskaasti keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Nykyisten tietojen mukaan iskuissa kuoli ainakin 27 siviiliä ja 91 ihmistä haavoittui. Kiovan pormestarin mukaan viime yön hyökkäys oli suurin koko yli neljä vuotta kestäneen hyökkäyssodan aikana. Venäjä ei siviilien tappamisella edistä käytännössä mitään sotaan liittyviä tavoitteitaan, mikä moninkertaistaa tekojen julmuuden.

Ukrainan sodan eteneminen

Kesäkuun alussa vihollisuudet rintamalla kiihtyivät, ja päivittäisten taisteluyhteenottojen määrä nousi yli 240:een päivässä. Sodan jännittynein osa on edelleen Pokrovskin suunnalla, ja Venäjän joukot keskittävät edelleen pyrkimyksiään edetä Pokrovskista luoteeseen ja Myrnogradista länteen. Taistelut jatkuvat erityisesti Rodynsken, Udachnen, Kotlynen, Novooleksandrivkan, Muravkan, Serhiivkan, Shevchenkon, Vilnen ja Matiashevon alueilla.

Taistelut ovat myös kiihtyneet Kostiantynivkan suunnalla, jossa venäläisjoukot jatkavat suunnitelmiaan kaupungin valtaamiseksi. Kostiantynivka on Donbassin puolustuksen kannalta keskeisen neljän linnoitetun asutuskeskuksen puolustusaseman eteläisin kaupunki, jonka valtaus avaisi Venäjälle uusia mahdollisuuksia jatkaa puolustusaseman murtamista. Vaikka Venäjä väittää vallanneensa osan kaupungista, seurantatiedot eivät ole vahvistaneet sen hallintaa alueella. Ukraina puolestaan jatkaa tehokkaita iskuja Venäjän huoltoyhteyksiä vastaan Huliaipolen suunnalla. Jatkuvasta paineesta huolimatta Venäjän joukot eivät onnistuneet saavuttamaan operatiivista läpimurtoa.

Arvioiden mukaan Ukrainassa on kuollut noin puoli miljoonaa venäläistä sotilasta sodan alettua vuonna 2022. Putin tekee synkkää historiallista ennätystä, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia Venäjän jo valmiiksi heikkenevään väestörakenteeseen.

Venäjän menestys jatkaa heikentymistään, ja venäläisjoukot ovat saavuttaneet yhä pienempiä alueellisia voittoja samalla, kun niiden tappiot ovat kasvaneet. Ja mitä tärkeintä, tappiosuhde on kääntynyt Venäjälle epäedulliseksi Venäjän tappioiden ollessa ainakin viisi kertaa suurempia kuin Ukrainan tappiot. Venäjä ei ole puoleen vuoteen kyennyt korvaamaan kaikkia tappioitaan rekrytoinnilla. Venäjä onkin kiihdyttänyt ilmapommituksiaan Ukrainan suuriin kaupunkeihin, koska se ei ole kyennyt etenemään rintamalla riittävän nopeasti. Myös Venäjän viimeaikaiset iskut Ukrainan historialliseen katedraaliin Kiovassa kertovat heidän epätoivostaan.

Yli neljä vuotta kestänyt sota on väsyttänyt Venäjän joukkoja, mutta myös Ukraina kärsii miesvoimapulasta. Henkilöstöpulaa on kyetty viime aikoina paikkaamaan teknologian, kuten droonien ja robottien käytöllä sekä paremmalla koulutuksella. Tämän lisäksi on päätetty nostaa rintamalla palvelevien sotilaiden palkkoja merkittävästi. Yhdessä nämä toimet ovat helpottaneet Ukrainan tilannetta. Yhdessä droonialalla saavutetun teknologisen ylivoima kanssa Ukraina on vahvistunut, ja ukrainalaiset joukot ovat onnistuneet työntämään venäläisjoukkoja taaksepäin etenkin eteläisellä rintamalla. Taistelukentillä epäonnistunut Venäjä on jäänyt jälkeen sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä olisi vielä luovuttamassa tai osoittaisi kiinnostusta rauhaan. Etenemme kuitenkin siihen suuntaan, ja meidän Euroopassa tulisi pitää entistä enemmän painetta yllä Venäjää vastaan ja tehostaa tukeamme Ukrainalle.

Ukrainan iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin syventävät Venäjän sisäisiä ongelmia

Ukraina on iskenyt yhä syvemmälle Venäjän alueelle viime kuukausina ja kohdistanut iskuja säännöllisesti Venäjän öljy- ja energiainfrastruktuuriin. Ukraina iski onnistuneesti esimerkiksi yli 2 000 kilometrin päähän Tjumenin alueella Länsi-Siperiassa sijaitsevaan öljynjalostamoon. Tämä on mahdollista uusien ukrainalaisten pitkän kantaman droonien ansiosta, jotka pystyvät lentämään jopa 3 000 kilometrin päähän. Venäjän Euroopan puoleisessa osassa ei ole enää yhtäkään suurta jalostamoa, johon ei olisi hyökätty ainakin kerran. Venäjän koko suojasi sitä aiemmin hyökkäyksiltä, mutta Ukrainan sodan aikana siitä on tullut kirous. Venäjän ilmatorjunta ei pysty kattamaan koko maata eikä edes kaikkia kriittisiä kohteita. Ukrainan iskiessä jatkuvasti sadoilla lennokeilla Venäjälle, tappioita kärsinyt ilmatorjunta on alkanut kärsiä myös ajoittaisesta ohjuspulasta, minkä vuoksi ukrainalaiset ovat voineet iskeä vapaammin jopa Moskovaan.

Ukrainan iskujen vuoksi noin kolmannes Venäjän öljynjalostuskapasiteetista on ollut poissa käytöstä. Ukrainan iskut ovat aiheuttaneet laajoja polttoainejakelun ongelmia ja polttoainepulaa Venäjällä. Polttoaineen myyntiä on rajoitettu huoltoasemilla yli 60:lla Venäjän 83:sta alueesta, ja Venäjä on asettanut polttoaineelle vientirajoituksia. Paine kasvaa, ja esimerkiksi Krimillä lomailleita venäläisiä turisteja on paennut niemimaalta tuhansittain polttoaine- ja ruokapulan takia.

Myös elintarvikkeita on alettu säännöstellä Venäjällä, mikä muistuttaa neuvostoaikaista säännöstelytaloutta. Näyttää siltä, että Putinin tavoitteena on tuhota Venäjä nykymuotoisena valtiona ja pyrkiä Neuvostoliiton palauttamiseen. Tilanne etenee näköjään suunnitelman mukaisesti. Sen sijaan, että kolmen päivän voitokas sota olisi toteutunut, Venäjä on päätynyt anomaan polttoainetta naapurimailta. Putin jatkaa valehteluaan ja kertoi juuri Pietarin talousfoorumissa, että hänen ”erikoisoperaationsa” etenee aikataulua edellä.

Ukraina näyttää hallitsevan operaationsa erittäin hyvin. Ensin Venäjän ilmatorjuntakykyä kulutettiin etenkin etelän miehitetyillä alueilla kuukausia kestäneellä kampanjalla. Nyt, kun se on pahasti heikentynyt, isketään Venäjän sotateollisuuden ja energiateollisuuden lisäksi etulinjan joukkojen huollon kuljetuksiin Ukrainan eteläisellä rantamaalla ja Krimillä. Sotiminen ilman ruokaa, polttoainetta ja ammuksia ei ole helppoa ja iskut näkyvät jo Venäjän etulinjan joukkojen hyökkäyskyvyssä. Jos Ukraina kykenee säilyttämään ylivoimansa droonien ja lennokkien käytössä, Venäjän tilanne tulee kesän aikana vain pahenemaan.

Ukrainalla on täysi oikeus iskeä Venäjän alueelle, ja siitä onkin kehkeytynyt tehokas tapa luoda painetta Venäjää vastaan. Ukrainan sotilaallinen toiminta on myös YK:n peruskirjan mukaan oikeutettua itsepuolustusta, ja sen perusteella sotilaalliset operaatiot hyökkääjän alueella ja ilmatilassa ovat sallittuja.

EU on edistynyt Ukrainan tukemisessa, mutta voi tehdä enemmän

Kesäkuussa Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluprosessi eteni, kun neuvostossa saavutettiin yhteisymmärrys ensimmäisen neuvottelukokonaisuuden avaamisesta. Orbanin vastustuksen takia tämä prosessi on ollut jäissä jo puolitoista vuotta ennen Unkarin hallinnon vaihtoa. Hallinnon vaihdos on muuttanut Unkarin linjaa EU:ta ja Ukrainaa myönteisemmäksi, mutta Magyar joutuu kuitenkin pelaamaan Orbanin 16 vuoden ajan korruptoiman hallinnon kanssa, jossa on edelleen Orbanin kätyreitä. Samaan tapaan Orbanin vuosikausien Ukrainan vastainen propagandakampanja vaikuttaa edelleen unkarilaisten asenteisiin Ukrainaa kohtaan.

Tämän vuoksi Magyarin hallinto ei esimerkiksi tue Ukrainaa rahallisesti, mutta ei myöskään blokkaa sitä, jos muut EU:n jäsenvaltiot sitä haluavat. Näin kävi Ukraina-lainan kohdalla, ja on hyvä, että lainan ensimmäinen maksuerä maksettiin kesäkuun lopussa. Lainalla pystytään kattamaan Ukrainan rahoitustarpeet tälle vuodelle, mutta Ukraina tarvitsee lisätukea vuodelle 2027 vähintään 25 miljardia euroa, jotta se pystyisi jatkamaan puolustustaistelua Venäjää vastaan.

EU:n on siis edelleen syytä pitää painetta yllä Unkaria vastaan ja seurata myös muiden jäsenvaltioiden hallintojen vaihtoja. Nyt esimerkiksi Bulgariaan on vaihtunut Moskova-mielinen hallinto.

Euroopan tasolla on oltu myös muiden toimien avulla aktiivisia Venäjän saattamiseksi vastuuseen rikoksistaan. Esimerkiksi Ukrainaa vastaan tehtyjä hyökkäyksiä käsittelevä erikoistuomioistuin on tärkeä askel kohti Venäjän rikosten tuomitsemista. Rikollisten saaminen oikeuden eteen ei tule olemaan helppoa, mutta pidätyksen ja oikeuteen joutumisen uhka on olemassa aina, kun matkustaa Venäjän ulkopuolella. Tämä näkyy jo siinä, että Venäjän vankiloissa ukrainalaisia kiduttavat venäläiset rikolliset peittävät nykyään kasvonsa vaikeuttaakseen heidän tunnistamistaan. 

Toinen tärkeä EU:n avulla luotu elin on International Claims Commission for Ukraine. Korvausvaatimuksia käsittelevä komissio kirjaa Venäjän aiheuttamia vahinkoja ja päättää korvauksista. Venäjän jäädytetyt varat ovat yksi lähde, josta korvauksia tulevaisuudessa toivottavasti maksetaan. Molemmat elimet ovat tärkeitä muistutuksia Venäjälle siitä, että rikoksilla on hintansa. Ilman tätä Venäjän rikollinen toiminta vain jatkuisi.

Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa niin kauan, kunnes saatamme Putinin vastuuseen. Ei Venäjän siviilitalouden romahdus Putinia hetkauta. Päinvastoin, talousahdingossa olevia kansalaisia on helpompi rekrytoida tykinruoaksi. Kiristämällä pakotteita saadaan kuitenkin sotatalouskin polvilleen, ja siihen pitäisi lännen panostaa.

EU:n 21. pakotepaketti Venäjää vastaan edistyykin, ja sen odotetaan menevän läpi nopeammin nyt, kun Unkarin vastustusta ei ole odotettavissa. Pakettiin on ehdotettu ensimmäistä kertaa muun muassa maahantulokieltoa EU:hun Venäjän armeijassa sotineille sekä tehokkaampia pakotteita kiinalaisille yrityksille, jotka tukevat Venäjän sotateollisuutta.

On hyvä, että jatkamme pakotteiden valmistelua, mutta voisimme tehdä kuitenkin paljon enemmän. Erityisesti Ukrainan ilmapuolustus tarvitsee enemmän tukea. USA:n varastot ovat osittain ehtyneet Iranin sodan takia, ja Ukraina tarvitsee kiireellisesti ilmapuolustusjärjestelmän vahvistamista. Ukraina tutkii parhaillaan yhdessä Ranskan kanssa ranskalaiset SAMP-T ilmatorjuntajärjestelmän kehittämistä ballististen ohjusten torjuntaan kykeneväksi. Lisäksi ollaan aloittamassa amerikkalaisen Patriot-ilmatorjuntaohjusten valmistusta Euroopassa.

Venäjän liitopommit ovat olleet tärkeämpiä Venäjän aluevaltausten toteuttamisessa kuin droonit. Liitopommitusten torjumiseksi Ukrainan ilmavoimat tarvitsisivat nykyaikaisia hävittäjiä AMRAAM- ja Meteor-ohjuksilla sekä omasuojajärjestelmillä, sekä tarkempaa ilmatilannekuvaa.

Ukrainan rauhanneuvottelujen tilanne

Ukrainan sodan rauhanpyrkimykset eivät ole tähän mennessä tuottaneet tuloksia. Kesäkuun alussa Zelenskyi vaati kasvokkain käytäviä neuvotteluja julkisessa kirjeessä, joka oli osoitettu suoraan Putinille. Putin odotetusti hylkäsi pyynnön, mikä osoittaa ettei Putin halua lopettaa sotaa tällä hetkellä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa on keskustellut Kremlin edustajien kanssa mahdollisista rauhanneuvotteluista. Todella typerä veto, ja se osoittaa, että Costa ei portugalilaisena ymmärrä venäläisiä alkuunkaan. Kiirehtiminen diplomaattisten kanavien avaamiseen on Venäjälle heikkouden merkki, joka laskee välittömästi heidän haluaan todellisiin neuvotteluihin. Toisekseen tämän tekeminen ennen kuin asiasta oli sovittu mitään neuvostossa osoittaa Venäjälle hajanaisuutta, mikä edelleen heikentää halukkuutta todellisiin neuvotteluihin hyväksyttävillä ehdoilla. Asiasta olisi pitänyt keskustella myös Ukrainan kanssa.

Neuvottelut pitää käydä Ukrainan ja Venäjän välillä Ukrainan ehdoilla. EU:n roolina on tukea Ukrainaa hyväksyttävän lopputuloksen saavuttamisessa. Nyt Costan johdolla poliitikot kilpailevat näköalapaikasta ”EU:n edustajana”. Venäjän kanssa ei kannata neuvotella kuin vahvoista asemista, muu on ajan hukkaa.

Venäjän asevoimat ovat jälleen kerran luvanneet Putinille, että Donbass vallataan syksyyn mennessä, vaikka nykyisellä vauhdilla valtaus kestäisi vuoden 2027 loppuun asti. Putin onkin viime aikoina palannut vanhoihin ajatuksiinsa, joiden mukaan Ukrainan neljä eteläisintä maakuntaa ja Odessan alue tulisi liittää Venäjään, mikä tekisi Ukrainasta lähes elinkelvottoman sisämaavaltion. Putin on vaatinut alueluovutusten lisäksi muun muassa, ettei Ukraina saisi liittyä Natoon ja että sen asevoimien kokoa sekä läntistä aseapua rajoitettaisiin. Venäjän ehtoihin suostuminen merkitsisi Ukrainan loppua. Presidentti Stubb on sanonut hyvin, että Venäjä ei tule tekemään myönnytyksiä ennen kuin se on tarpeeksi ahtaalla. Tällä hetkellä Venäjän kanssa neuvotteluista on toistaiseksi turha puhua.

Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat jo nyt turvallisuuteemme

Venäjä vetoaa tällä hetkellä suurimpaan vahvuuteemme, joka on yhtenäisyytemme kansakuntana sekä yhtenäisyys EU:ssa ja Natossa. Meidän täytyy panostaa yhtenäisyytemme vahvistamiseen, koska Venäjä ottaa vain vahvan Euroopan vakavasti. Ilman voimalla uhkaamista Venäjä ei suostu mihinkään. Samalla on syytä varautua siihen, että Venäjä testaa vastapuolta rikkomalla tehtyjä sopimuksia. On oltava valmius reagoida välittömästi.

Useat venäläiset ja ukrainalaiset droonit ovat loukanneet EU-maiden ilmatilaa Ukrainan sodan aikana. Venäjän toistuvat ilmatilaloukkaukset korostavat tarvetta vahvistaa ilmapuolustustamme kiireellisesti drooneja ja ohjuksia vastaan. Tämä muistuttaa meitä myös siitä, että Ukrainan sota koskee myös omaa turvallisuuttamme ja sen lopettaminen tulisi olla ykkösprioriteettimme.

Toimin parlamentin kesäkuun täysistunnon aikana EPP-ryhmän pääneuvottelijana päätöslauselmassa, jossa vaadimme EU:lta konkreettisia toimia drooni- ja hybridiuhkiin vastaamiseksi. EU:lta puuttuu valitettavasti edelleen johdonmukainen ja koordinoitu vastaus Venäjän hybridisodankäyntiin. Päätöslauselma hyväksyttiin vahvalla enemmistöllä, mikä viestii poliittisesta tahtotilasta parlamentissa. Ilman toimivaa strategiaa, droonien tunkeutumisriski EU:hun on korkea. EU:ssa tapahtuneet ilmatilan loukkaukset ovat suora seuraus Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, ja ne ovat viime aikoina lisääntyneet ja voimistuneet. Kun hybridiuhkiin, drooneihin ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen vastataan yhteisillä eurooppalaisilla järjestelmillä ja rahoituksella, vahvistuu samalla koko Euroopan turvallisuus.

Venäjä on häviöllä hyökkäyssodassaan, mutta se ei merkitse vielä häviötä. Tilanteen muutos ja voitto riippuvat nyt muista toimijoista. Siksi on tärkeää, että Euroopan tuki jatkuu ja vahvistuu. Rauhaa on tärkeää rakentaa vain Ukrainan ehdoilla, koska ahdistunut Putin voi pyrkiä taktiseen taukoon.

Eurooppakaan ei ole turvassa ennen kuin Ukraina on turvassa. Ja Ukraina ei ole turvassa ennen kuin se on EU:n ja Naton jäsen. Siksi meidän on myös aktiivisesti edistettävä Ukrainan EU-jäsenyysprosessin jatkumista. Ukrainalaiset ovat uhrauksillaan ansainneet paikan Euroopassa, poissa Venäjän vaikutuksen alta. Ukrainassa on tällä hetkellä Euroopan vahvin asiantuntijuus sodankäynnistä, ja turvallisuutemme vahvistaminen on yksi tärkeä syy, miksi meidän täytyy saada Ukraina osaksi EU:ta heti kun se täyttää jäsenyysehdot.

On hyvä muistaa, että Putin ei ajattele meidän näkökulmastamme rationaalisesti. Mitä tahansa voi tapahtua. Putin tuntee itsensä uhatuksi ja on menettämässä valtaansa. On aina mahdollista, että hän uhkaa Naton viidettä artiklaa rajoitetulla sotilasoperaatiolla. Tietyissä tilanteissa olen varma, että hän on valmis tekemään niin, jos hän näkee siinä mahdollisuuden hajottaa lännen yhtenäisyyttä.

Nopein tapa parantaa kykyjämme on tehdä Naton eurooppalaisesta pilarista kyvykkäämpi ja itsenäisempi, jotta voimme taistella myös ilman Yhdysvaltoja. Jos Putin haluaa toteuttaa rajoitetun sotilasoperaation, ilmeisin ajankohta on Trumpin hallinnon aikana. Jos esimerkiksi Ukrainassa on tulitauko tänä syksynä, hän saattaa tehdä jotain heti, kun hänen joukkonsa ovat vapaat.

Kahden vuoden kuluttua on jo liian myöhäistä, joten meidän on kehitettävä kykyjämme nyt. Emme ole tällä hetkellä niin valmiita kuin haluaisimme olla Euroopan asevoimien suhteen. Varovaisen optimistisesti tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemme voisi taistella. Tappioita tulee, mutta Venäjä ei voi voittaa meitä.