Maailmanpoliittinen tilanne jatkaa myllerrystään, ja Ukrainan sota sekä Lähi-idän tilanne ovat edelleen kansainvälisen politiikan keskiössä. Myös Suomea jälleen koskenut drooniuhka konkretisoi mahdollisuuden todellisesta uhasta, mikä muistutti kiireellisten toimien tärkeydestä puolustuksemme ja varautumisemme vahvistamisessa, sekä Ukrainan sodan lopettamisessa.

Venäjän menestys Ukrainassa on kuitenkin ollut viime aikoina heikkoa. Mitä huonommin Venäjällä menee, sitä aktiivisemmin Venäjä uhkailee länttä sotilaallisilla toimilla ja Putin heiluttaa ydinaselippua yrittäessään osoittaa, että Venäjä olisi edelleen suurvalta. Odotetusti ja aivan oikein tähän ei lännessä ole reagoitu. 

Iranin sodan jatkuessa Trump todennäköisesti pyrkii irrottautumaan konfliktista jälleen jonkin voitoksi nimetyn kertomuksen avulla, jonka hän voi välittää kannattajilleen. Persianlahden maat joutuvat puolestaan sopeutumaan Iranin vaikutusvaltaan Hormuzinsalmella. USA:n uskottavuus on kärsinyt, ja samalla uuden konfliktin siemenet on taas kylvetty.

Aiemmin teoreettisilta näyttäneet Kiina-riskit ovat myös realisoituneet. Emme saa unohtaa, että Kiina on kommunistinen diktatuuri, joka on julkisesti ilmoittanut tavoittelevansa globaalia hegemoniaa. Tämä on ollut yllätys vain niille lännen johtajille, jotka ovat kieltäytyneet kuuntelemasta varoituksia. Nyt Euroopassa tarvitaan nopeita toimia riippuvuuksien vähentämiseksi sekä valmiutta vastatoimiin. Kiinan johto pelkää omaa kansaansa eikä halua taloussotaa. Taloussota voisi johtaa lamaan, joka Euroopassa saattaisi johtaa ainoastaan hallitusten vaihtumiseen vaalien kautta. Kiinassa seuraukset olisivat puolestaan johdolle huomattavasti vakavammat.

Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi jatkoimme työtä puolustuksen yksinkertaistamispaketin kolmikantaneuvotteluissa parlamentin toukokuun täysistunnon aikana. Toimin EU:n puolustustarvikkeiden sisäisiä siirtoja sekä puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivejä koskevien osioiden toisena pääneuvottelijana. Nämä direktiivit ovat EU:n jäsenvaltioille erityisen herkkiä, mikä on asettanut meidät haastavaan neuvotteluasemaan. Komissio teki oikein ehdottaessaan kyseisten säädösten yksinkertaistamista – samalla EU:n omaa puolustusvalmiutta halutaan vahvistaa esimerkiksi kannustamalla jäsenvaltioita yhteishankintoihin ja helpottamalla siirtolupien myöntämistä jäsenvaltioiden välillä. Valitettavasti näissä neuvotteluissa olemme joutuneet toteamaan, että joissain asioissa jäsenvaltioiden näkemykset eroavat yhteisestä visiosta niin paljon, että neuvotteluja on jatkettava. Eteneminen edellyttää joustamista kaikilta osapuolilta sekä tiukkoja keskusteluja, mutta olen optimistinen sen suhteen, että kovalla työllä saavutettava lopputulos tulee lopulta heijastamaan myös Suomen kannalta suotuisaa ratkaisua.

Täysistuntoviikon agendalla nousi esiin kilpailukyvyn ja puolustuksen vahvistamiseen liittyviä teemoja, kuten EU:n ja Kanadan puolustusyhteistyön syventäminen, EU:n terästeollisuuden vahvistaminen ja samalla teräksen tuonnin lopettaminen Venäjältä, kolmansien maiden investoinnit ja yritysostot EU:ssa sekä Itämeren tilanteeseen liittyvät toimet. Korostin täysistuntopuheessani Euroopan puolustuskyvyn vahvistamisen tärkeyttä USA:n roolin pienentyessä.

Droonien konkreettinen uhka realisoitui myös Suomessa

Uudellamaalla annettiin toukokuussa vaaratiedote Suomen ilmatilaan eksyneen droonin vuoksi. Päätös perustui Puolustusvoimien operatiiviseen tietoon, jonka mukaan räjähdelastissa olevien droonien harhautumisen riski Suomen alueelle oli aiempaa suurempi.

Puolustusvoimilla on hyvät keinot hankkia tietoa uhkakuvista, eikä vaaratiedotetta annettu turhaan. Varsinaisen ilmahälytyksen antaminen olisi kuitenkin edellyttänyt selkeää havaintoa siitä, että sotadrooni oli lentämässä kohti pääkaupunkia. Drooniuhka heijastaa kuitenkin laajemmin Ukrainan sodan nykytilannetta, jossa kaukovaikuttaminen on kiihtynyt. Venäjä on iskenyt useilla Shahed-drooneilla Ukrainan siviili-infrastruktuuria vastaan, mihin Ukraina on vastannut lähettämällä entistä enemmän drooneja Venäjän alueelle. Molempiin suuntiin on siis lentänyt kalustoa aiempaa tiheämpään tahtiin.

Jos drooneilla halutaan saada aikaan suurempaa vaikutusta, niissä on oltava suurempi taistelukärki. Ukraina on luonnollisesti pyrkinyt kasvattamaan drooniensa iskukykyä jatkuvasti. On mahdollista, että Ukraina on varoittanut Suomea operaatiostaan ja siitä, että iskuissa käytetään aiempaa suurempia räjähdelasteja. Venäjän laajan elektronisen sodankäynnin kyvyn vuoksi, myös Suomenlahden pohjukassa, on olemassa riski, että drooneja harhautuu rajan väärälle puolelle.

Drooniuhkaan vastaaminen vaikutti pääosin toimineen hyvin. Hätänumeropalvelu 112:ssa on kuitenkin parantamisen varaa, samoin viranomaisten tiedottamisen koordinoinnissa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mahdollinen torjunta olisi toiminut. Ilmassa on silti monia kysymyksiä, joihin on löydettävä vastaukset, jotta varautumistamme voidaan kehittää mahdollisten uusien hälytysten varalta. Miten kriittisten toimintojen jatkuvuus turvataan, jos hälytys kestää pitkään? Miten toimitaan kouluissa ja työpaikoilla?

Tällaisen uhan kohdalla olisi tärkeää, että droonit voitaisiin tuhota meren yllä. Asutuskeskusten päällä niiden alas ampuminen olisi riskialtista. Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen päättäjät joutuisivat vaikean ratkaisun eteen: otetaanko riski ja annetaanko droonin jatkaa lentoaan siinä toivossa, että se saadaan alas turvallisemmalla alueella, vai puututaanko tilanteeseen välittömästi? Toimiin on jo ryhdytty, ja pääministeri Orpon johdolla on käyty vuoropuhelua kaupunkien, hyvinvointialueiden ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Oikeaoppinen varautuminen kun on koko yhteiskunnan yhteistyötä. 

Puolustusvoimissa on tehty paljon drooni- ja lennokkipuolustuksen vahvistamiseksi, vaikka toisinaan on esitetty väitteitä päinvastaisesta. Suomeen tullaan perustamaan muun muassa droonitorjuntayksiköitä, jollaisia ei tällä hetkellä ole muualla.

Iskuja tullaan todennäköisesti näkemään lisää, minkä vuoksi myös droonien harhautumisen riski Suomen alueelle kasvaa. Samalla voidaan joutua antamaan uusia varoituksia vastaavista tilanteista. Suomen on varauduttava myös Venäjän mahdollisiin provokaatioihin tilanteen hämmentämiseksi. Venäjä saattaa esimerkiksi lähettää omia droonejaan Suomen alueelle ja väittää niitä ukrainalaisiksi. Se käyttää hyväkseen kaikkia keinoja, joilla voidaan levittää pelkoa, epävarmuutta ja epäselvyyttä länsimaissa.

Ongelma ei ole yksin Suomen. Viroon harhautunut ukrainalainen lennokki aktivoi myös Naton Baltian ilmapäivystyksen ensimmäistä kertaa. Tämä kokemus osoitti kuitenkin, että Naton tuki toimii ja harhautunut lennokki ammuttiin alas. Lennokkihyökkäyksiin liittyen Venäjä on aktivoinut informaatio-operaatioita ja sen ulkomaantiedustelu on muun muassa uhkaillut Latviaa ja perustellut toimintaansa täysin virheellisillä ja tekaistuilla väitteillä Latvian osallisuudesta iskuihin Venäjälle. Venäjä on viime aikoina valmistellut tällaisia uusia niin sanottuja Mainilan laukauksia, joita voidaan kohdistaa useisiin naapurimaihin.

Venäjällä on alkanut sisäistä keskustelua Ukrainan sodasta, ja joidenkin tietojen mukaan Putin olisi määrännyt valmisteltavaksi suunnitelman sodan lopettamiseksi. En kuitenkaan vielä pidä tätä todennäköisenä. Jotakin on silti ilmassa, ja paine sodan päättämiseen kasvaa Venäjällä. Usein taistelut kiihtyvät juuri ennen konfliktin päättymistä. Tilanne saattaa kärjistyä erityisesti kesän aikana. Myöskään sitä mahdollisuutta ei voida sulkea pois, että Venäjä pyrkii lisäämään jännitteitä entisestään tälläkin rintamalla.

Toukokuun täysistuntoviikon agendalla

Täysistuntoviikolla edistimme EU:n puolustusyhteistyötä äänestämällä Kanadan liittämisen puolesta SAFE-lainavälineen puolustushankintoihin. EU:n on hyvä tiivistää puolustuskumppanuuttaan Kanadan kanssa, ja Kanadan panos on tärkeä myös Naton ja EU:n yhteisen puolustuksen kannalta. Sopimus mahdollistaa kanadalaisten yritysten osallistumisen SAFE-välineen mukaisiin hankintoihin. Tämä vahvistaa myös eurooppalaista puolustusteknologista ja teollista perustaa.

Hyväksyimme myös uusia toimenpiteitä EU:n teräsmarkkinoiden suojelemiseksi maailmanlaajuisen teräsylijäämän kielteisiltä vaikutuksilta. Käytännössä nämä uudet toimenpiteet tarkoittavat tuontikiintiöiden pienentämistä rajoittamalla tullittomia tuontimääriä sekä 50 prosentin tullin soveltamista (nykyisen 25 prosentin sijaan) kiintiöt ylittävään tuontiin ja kiintiöiden ulkopuolelle jääviin terästuotteisiin. Ukrainan asema ehdokasmaana, jolla on erityisiä turvallisuushaasteita, on kuitenkin otettava paremmin huomioon maakohtaisia kiintiöitä jaettaessa. Lisäksi teräksen alkuperämaan tarkempaan seurantaan kiinnitetään huomiota, mikä parantaa jäljitettävyyttä ja vaikeuttaa sääntöjen kiertämistä vähäisen käsittelyn avulla kolmansissa maissa. Toimenpiteisiin kuuluu myös jäljellä olevan Venäjän kanssa käytävän teräskaupan lopettaminen vuoteen 2028 mennessä, mikä on erityisen tärkeää. Lisäksi ehdotuksessa korostetaan Euroopan terästeollisuuden kilpailukyvyn ja kriisinkestävyyden vahvistamista, jotta taloudellinen toiminta ei tukisi Venäjän sotatoimia. Nämä toimet tukevat myös Ukrainan tukemista ja Venäjään kohdistuvia pakotteita.

Sovimme myös asetuksen päivittämisestä, joka koskee kolmansien maiden sijoituksia ja yritysostoja EU:ssa. Kolmansien maiden, kuten Kiinan, yritykset eivät voisi ostaa kriittisiä yrityksiä EU:sta ilman viranomaistarkastelua. Keskeistä on, että asetus kattaa puolustustuotteet ja kriittisen infrastruktuurin. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on käytössä seurantamekanismi, jossa sovelletaan yhdenmukaisempia kansallisia sääntöjä. Samalla määritellään vähimmäislaajuus aloille, joilla kaikkien jäsenvaltioiden on seurattava ulkomaisia sijoituksia. Tämä tukee myös toimiamme Kiinan vaikutusvallan vähentämiseksi markkinoillamme.

Suomellekin tärkeä oma-aloitemietintö Itämeren tilanteesta oli mukana täysistuntoviikon äänestyksissä. On tärkeää, että Itämeren tilan parantamiseksi tehdään konkreettisia toimia ja että komissio herätellään asian suhteen. Liian tiukkoja kieltoja esimerkiksi Suomen silakkakalastukselle ja saaliin elintarvikejalostamiselle esimerkiksi jauhoksi ei kuitenkaan voida tukea, ja tähän pyrin itse vaikuttamaan jo käsittelyn aikana sekä lopullisessa äänestyksessä. On tärkeää, ettei Suomen kalastussektorille aseteta kohtuuttomia vaatimuksia ja että ala säilyy elinvoimaisena myös jatkossa. Tänä aikana tarvitsemme kaiken mahdollisen ruokaturvan, omavaraisuuden ja talouskasvun. Ruotsilla on tässä kysymyksessä Suomea tiukempi linja, ja maiden välillä on näkemyseroja.

Euroopan puolustuksen vahvistaminen Yhdysvaltojen roolin pienentyessä

Pidin täysistunnossa puheenvuoron Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymisestä Euroopasta. Amerikkalaisten sotilaiden määrällä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa vaikutusta Euroopan puolustukseen, ja Eurooppa kykenee puolustamaan itseään myös ilman Yhdysvaltoja. Siksi on tärkeää kiinnittää keskustelun huomio oman puolustuskykymme vahvistamiseen, ja rakentaa yhteisiä eurooppalaisia valmiuksia.

Eurooppalaisilla Nato- ja EU-mailla on noin 1,5 miljoonaa sotilasta sekä noin miljoona reserviläistä. USA:n taistelujoukot muodostavat noin viisi prosenttia Euroopan taisteluvoimasta.

Trumpin viimeaikainen lupaus lähettää joukkoja Puolaan on sinänsä hyvä uutinen, mutta se antaa sekavan kuvan hallinnon linjasta. Vain pari päivää aiemmin Pentagon oli nimittäin perunut USA:n maavoimien prikaatin rotaation Puolaan. Hallinnolla ei näytä olevan selkeää strategista linjaa, vaan päätökset perustuvat pitkälti Trumpin omiin käsityksiin eri valtionpäämiehistä. Esimerkiksi Puolan presidenttiä Trump arvostaa, mikä lienee tärkein syy lupaukseen joukkojen lisäämisestä Puolassa.

Trump ei ole kuitenkaan yhtä kuin USA, ja seuraavan presidentin kaudella maan Eurooppa-suhde todennäköisesti palaa normaalimmaksi. Paluuta entiseen ei kuitenkaan ole. USA:n rooli Euroopan puolustuksessa tulee vähenemään, ja sen sotilaallinen läsnäolo Euroopassa pienenee. Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan, ja siihen sillä on hyvät edellytykset. Euroopalla on riittävästi väestöä sekä taloudellista ja sotilaallista voimaa vastata Venäjän uhkaan ja turvata etunsa myös lähialueillaan. Tähän tarvitaan sekä EU:ta että Natoa.

EU:n on vahvistettava puolustusteollisuuttaan, sotilaallisia suorituskykyjään ja sotilasliikkuvuuttaan, jotta ne voivat toimia Naton tukena sekä Euroopan taloudellisten etujen ja intressien turvaajina maailmanlaajuisesti. Naton tehtävänä puolestaan on vastata kollektiivisesta puolustuksesta ja ylläpitää transatlanttista yhteyttä.

USA:lla on merkittäviä strategisia intressejä Euroopassa, ja on myös Euroopan etujen mukaista pitää maa mukana Euroopan, arktisen alueen ja Pohjois-Atlantin puolustuksessa sekä ydinasepelotteen ylläpidossa. Jotta Eurooppa säilyy kiinnostavana liittolaisena, sen on oltava taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvempi, ja riippuvuutta yhdysvaltalaisesta aseteknologiasta on vähennettävä. Näin Euroopan ja USA:n suhteesta tulee tasapainoisempi: silloin ei ajeta vain Yhdysvaltojen etuja, vaan yhteisiä tavoitteita yhdessä sovitulla tavalla.

Valitettavasti Trump jatkaa diktaattorien myötäilyä ja luo edellytyksiä uusille konflikteille. Hänen seuraajallaan tulee olemaan vaikea tehtävä palauttaa Yhdysvaltojen asemaa ja vakauttaa maailman turvallisuustilannetta, eikä siinä välttämättä enää täysin onnistuta.

Myös Venäjä ottaa vakavasti vain vahvan Euroopan. Ilman uskottavaa voimankäytön uhkaa Venäjä ei yleensä ole valmis myönnytyksiin. Samalla on syytä varautua siihen, että Venäjä testaa vastapuolta rikkomalla mahdollisia sopimuksia. Euroopan on oltava valmis reagoimaan tällaisiin rikkomuksiin välittömästi.

Meillä on vajaat pari vuotta aikaa varautua Putinin mahdolliseen viimeiseen yritykseen horjuttaa Euroopan yhtenäisyyttä sotilaallisella operaatiolla. Samalla edessämme on laajempi globaali strateginen muutos. Kiina täyttää tilaa, jota eristäytyvä ja suhteellisesti heikkenevä USA jättää jälkeensä, ja käyttää myös kumppaneitaan, kuten Venäjää, vaikutusvaltansa kasvattamiseen. Tähän on varauduttava strategisella tasolla vahvistamalla Eurooppaa taloudellisesti ja sotilaallisesti sekä kehittämällä sen päätöksentekokykyä. Yksikään Euroopan maa ei pärjää tässä yksin.