Tilannekatsaus Ukrainan sotaan

Sota on Ukrainassa jatkunut koko kevään ja alkukesän kiivaana. Pääsiäisen jälkeen Venäjä aloitti kesähyökkäyksensä, ja Venäjä on painostanut koko noin 1200 kilometriä pitkällä rintamalinjalla aktiivisesti. Painopiste oli keskellä Donbassissa, Pokrovskin suunnassa, missä Venäjä yrittää murtaa Ukrainan linnoitettuihin asutuskeskuksiin tukeutuvaa puolustuslinjaa. Venäjä hyökkää panssarikalustoa säästääkseen etupäässä jalkaväellä, jota syötetään pieninä partioina ukrainalaisten asemiin, hyödyntäen muun muassa maastomoottoripyöriä etenemisessä. Tavoitteena on omaa jalkaväkeä uhraamalla kuluttaa ukrainalaisia ja vallata alueita. Rintaman pohjoisosissa Venäjä pyrkii luomaan etenkin Sumyn kaupungin suunnassa puskurivyöhykettä Ukrainan puolelle suojaamaan alueitaan Ukrainan 2024 tekemän Kurskin valtauksen kaltaisilta nöyryytyksiltä. Rintaman eteläosissa venäläiset pyrkivät lähinnä sitomaan ukrainalaisia joukkoja ja keskittyvät tulittamaan rintaman läheisiä asutuskeskuksia tykistöllä, sekä metsästämään siviilejä FPV-drooneilla.

Rauhanneuvottelut eivät ole edenneet kevään ja kesän aikana. Presidentti Trumpin hallinnon heikko ammattitaito Venäjä-asioissa ja Trumpin ilmiselvä haluttomuus kovistella Putinia on johtanut valitettavan odotettuun tilanteeseen. Putinin hallinto viivyttää rauhanneuvotteluita ja pelaa aikaa jatkaen sotaa entistä kovemmalla tempolla. Toukokuun puolivälissä länsimaiset johtajat uhkasivat Venäjää 12.5. kovilla sanktioilla, jos Putin ei suostuisi neuvotteluihin kahden viikon sisällä, mutta nämäkin uhkaukset osoittautuivat hampaattomiksi. Putin vastasi uhkaukseen iskemällä 17.-18.5. Ukrainaan lähes kolmella sadalla Shaheed-lennokilla ja ballistisilla ohjuksilla, maalittaen erityisesti siviiliväestöä, vastoin Trumpin esittämiä vaatimuksia. Tämän jälkeen ilmaiskujen määrä ja tiheys on vain kasvanut. Kesäkuussa Venäjä lähetti jo yli 5300 Shaheedia Ukrainaan. Kesäkuussa 242 ukrainalaista siviiliä kuoli ja 1343 haavoittui Venäjän iskuissa. Heinäkuussa iskut ovat edelleen lisääntyneet ja heinäkuun alkupuolella Venäjä teki kerralla jo yli 700 Shaheed-lennokin iskuja Ukrainaan. 

Rintamalla Venäjä kykeni kesäkuuna aikana valtaamaan noin 556 neliökilometriä Ukrainan alueita. Heinäkuu alkoi Ukrainalle huonosti, kun Pohjois-Korea lupasi lähettää Venäjälle 30 000 sotilasta lisää, samalla kun USA lopetti asetoimitukset Ukrainaan ”oman materiaalin vähäisyyden vuoksi”. Tämä käsky onneksi peruttiin muutama päivä myöhemmin, ja se johtui ilmeisesti Trumpin hallinnon huonosta sisäisestä koordinaatiosta ja yli-innokkaista virkamiehistä.

Putin pyrkii esittämään itsensä voittajana ja ilmeisesti itsekin uskoo, että Venäjä voi saavuttaa tavoitteensa ja pakottaa Ukrainan antautumaan jatkamalla kulutussotaa ja valtaamalla hiljalleen alueita. Tavoitteena on ilmeisesti vuoden 2026 loppuun mennessä vallata koko Dnieprin itäpuolinen Ukraina ja Odessan alue, mikä eristäisi Ukrainan merestä. Sota ei kuitenkaan mene Venäjän kannalta kovinkaan hyvin. Alueita vallataan, mutta suuria tappioita kärsien. Iso-Britannian sotilastiedustelu arvioi kesäkuun puolivälissä Venäjän menettäneen yli miljoona sotilasta, joista noin 250.000 kaatuneina ja kadonneinta. Tappioiden määrä on kasvanut ja Venäjä on menettänyt 2025 puolella puolessa vuodessa jo yli 200.000 kaatunutta ja haavoittunutta.

Ukrainalaiset ovat kyenneet kuluneilla joukoillaan estämään toistaiseksi rintaman murtumisen ja itseasiassa työnsivät venäläisiä joukkoja heinäkuun alussa vastahyökkäyksillä takaisinpäin Sumyn suunnassa. Ukrainalaiset ovat myös kyenneet jatkamaan iskuja Venäjän selustaan. Kesäkuun alussa Ukrainan sotilastiedustelu teki Venäjälle solutetuilla drooneilla operaatio ”Hämähäkinverkon”, yllätysiskun viiteen venäläiseen lentotukikohtaan tuhoten tusinan verran venäläisiä strategia pommittajia ja vaurioittaen yli kahtakymmentä. Nöyryytyksen lisäksi Venäjä menetti vähiä arvokkaita pommittajia, joita se ei pysty korvaamaan vuosiin. Tätä on seurannut sarja onnistuneita lennokki-iskuja Venäjän sotateollisuutta vastaan, aina 1300 km:n syvyyteen, useamman varjolaivaston aluksen upottaminen sabotaasi-iskuilla ja iskuja Venäjän ilmavoimien lentotukikohtiin.

Venäjän talous on kärsinyt sodan takia merkittävästi. Vaikka asetuotantoa on kyetty kasvattamaan merkittävästi, ovat valtion vararahastot loppumassa vuoden sisään, inflaatio ja korot ovat korkealla samalla kun venäläisten henkilökohtaisten ja yrityskonkurssien määrä on kasvanut merkittävästi. Useat venäläiset talousasiantuntijat ovatkin varoittaneet edessä olevasta romahduksesta. Varoja turvatakseen Venäjä on kansallistanut oligarkkien omaisuutta, mikä on johtanut pakoyrityksiin ja useisiin johtavien liikemiesten kuolemiin. Paine Venäjän sisällä on kasvamassa.

Tässä tilanteessa Putin pyrkinee epätoivoisesti ratkaisuun tämän vuoden aikana. Jos sota venyy ensi vuoden puolelle, Venäjän kyky jatkaa sotaa samalla intensiteetillä heikkenee ja riskit kasvavat. Siksi rauhanneuvottelut eivät ole Putinille mikään vaihtoehto, paitsi jos Ukraina suostuu käytännössä antautumaan. Presidentti Trump on ilmeisesti kuitenkin muuttamassa jonkin verran näkökantojaan Venäjän suhteen jouduttuaan useita kertoja Putinin nöyryyttämäksi. Maanantaina 14.7. Trump julisti, että USA on valmis myymään Ukrainalle merkittäviä määriä aseita, jos Euroopan maat rahoittavat ostot. Samalla Trump uhkasi Venäjää ja sen kanssa kauppaa käyviä maita  kovilla sanktioilla ja tulleilla, jos Putin ei aloita neuvotteluja 50 päivän sisään.

Positiivista julistuksessa on mahdollisuus saada Ukrainalle lisää pitkän kantaman ilmatorjuntaa ja muuta asemateriaalia, jota Eurooppa ei kykene nopeasti toimittamaan. Tämä tulee kuitenkin turhan myöhään, koska materiaalin siirrot ja käyttöönotto kestää viikkoja. Muuten Trumpin julistus vain tukee Putinia. Mahdolliset sanktiot ovat selvästi vesitetty versio USA:n kongressin valmistelemasta paketista. Mainittu 50 päivän odotusaika tarkoittaa, että Putinilla on vapaat kädet jatkaa hyökkäyksiä ja siviilien tappamista syksyyn asti, jolloin hyökkäykset muutenkin laantuvat jonkin verran säiden heikkenemisen myötä. Putin todennäköisesti myös laskee, että määräajan täyttymisen jälkeenkin hän kykenee pelaamaan aikaa koska sanktioiden ja tullien täytäntöönpano vaatii Trumpin päätöksen, johon voi vaikuttaa. 

EU:lta edelleen selkeä tukirintama Ukrainalle

Tässä tilanteessa on selvää, että päävastuu Ukrainan tukemisesta on siirtynyt Euroopan maille. Trumpin hallinto on antanut Putinille varsin vapaat kädet toimia ainakin toistaiseksi. Euroopan on tärkeä lisätä tukeaan niin että Putin ei saavuta tavoitteitaan tämän vuoden aikana. Pitkittynyt sota ei ole hyvä asia Ukrainalle, mutta Putinille se olisi myrkkyä. Viime viikot ovat osoittaneet, että EU on edelleen sitoutunut Ukrainan tukemiseen niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. EU vaikuttaa viimein oppineen, että sen on tehtävä omat päätöksensä riippumatta siitä, kuinka ailahtelevaa sen transatlanttisen kumppanin politiikka jatkossa on.

Viime viikolla Roomassa järjestetyssä Ukrainan elpymiskonferenssissa esiteltiin kootusti yli kymmenen miljardin euron edestä rahoitussitoumuksia ja investointihankkeita Ukrainan tukemiseksi. Samaan aikaan komissio ilmoitti allekirjoittaneensa 2,3 miljardin euron edestä sopimuksia, jotka voivat mobilisoida jopa kymmenen miljardin edestä lisää investointeja. Tästä summasta 1,8 miljardia euroa on EU:n investointikehyksen kautta suunnattuja lainatakuita, ja reilut 500 miljoonaa suoria avustuksia ja teknistä tukea. Samassa yhteydessä lanseerattiin myös uusi European Flagship Fund, joka pyrkii houkuttelemaan yksityisiä sijoittajia erityisesti vihreän siirtymän ja uudistuvan teollisuuden hankkeisiin Ukrainassa.

Myös sanktiorintamalla tapahtuu. EU:n 18. pakotepaketti, jolla kiristetään Venäjän mahdollisuuksia kiertää jo voimassa olevia pakotteita, hyväksyttäneen näinä päivinä. Paketilla lasketaan hintakattoa Venäjän öljylle, tiukennetaan toimenpiteitä varjolaivaston toimintaa vastaan sekä kielletään sopimukset, jotka liittyvät Venäjän toimiin Nord Stream -kaasuputken suhteen. Lisäksi EU:n korkea edustaja Kaja Kallas on vahvistanut, että aiemmat pakotteet ovat yhä voimassa ja että unionilla on valmius tiukentaa linjaansa entisestään.

Myös jäädytettyjen venäläisten varojen käyttämisestä on otettu merkittäviä edistysaskeleita, sillä EU on aloittanut ensimmäiset rahansiirrot Ukrainan hyväksi jäädytettyjen varojen tuotoista. Kyse on ERA-ohjelman (Extraordinary Revenue Acceleration) mukaisesta mallista, jossa varojen korkotuotot käytetään Ukrainan tukemiseen ilman itse pääoman siirtämistä. On tärkeää, että tämä malli jatkuu ja laajenee, mutta samalla keskustelua itse pääoman käyttämisestä on syytä pitää aktiivisesti esillä ja poliittinen paine asian suhteen on edelleen välttämätön.

Parlamentilta vahva päätöslauselma viime viikolla

Parlamentti äänesti kesän viimeisessä täysistunnossaan Ukraina-päätöslauselmasta, joka kuuluu tiukimpiin, mitä se on koskaan antanut Ukrainaan liittyen. Tämä vahva kannanotto on monella tapaa merkityksellinen, sillä päätöslauselmilla paitsi ilmaistaan parlamentin poliittinen tahto ja kanta, myös annetaan suuntaa komission ja neuvoston tuleville toimille, eli toisin sanoen vaikutetaan EU:n ulkopolitiikkaan ja komission tulevaan lainsäädäntötyöhönkin. Tämän lisäksi Euroopan parlamentti on kansalaisten suoraan valitsema, mikä tarkoittaa sitä, että kannanotoissa heijastuu suoraan unionin asukkaiden ääni.

On tärkeää, että parlamentin kannanotoissa jaksetaan johdonmukaisesti toistaa EU:n horjumatonta tukea Ukrainalle ja tämän viestin tulisi olla jokaisen julkilausuman ydin. Vaikka viimeisimmässä päätöslauselmassa oikeutetusti tuomitaan Venäjän sotarikokset, siviilien kohdentaminen pommituksilla ja pakkosiirrot, siinä olisi mielestäni pitänyt olla vielä vahvempi tuominta Venäjän miehitetyillä alueilla harjoittamasta kulttuurisesta kansanmurhasta sekä vahvempi vastuun vaatiminen niille maille, kuten Kiinalle, Pohjois-Korealle ja Laosille, jotka tukevat Venäjän sotaponnisteluja materiaalisesti.

Parlamentin Ukraina-valtuuskuntaan saatiin varapuheenjohtajat

Myös Euroopan parlamentin Ukraina-valtuuskunnan työ etenee. Viime viikolla valtuuskunnan kokouksessa nimitettiin kaksi varapuheenjohtajaa rinnalleni johtamaan parlamentin Ukraina-valtuuskunnan työtä. Tämä on tärkeä askel yhteistyön syventämisessä, sillä järjestämme puheenjohtajistona säännöllisiä virallisia yhteiskokouksia Ukrainan kansanedustuslaitoksen, Verkhovna Radan, kanssa. Valtuuskunnan toiminnan ytimessä tulee jatkossakin olemaan Ukrainan tilanteen ja EU-jäsenyysprosessin seuranta muun muassa oikeusvaltioperiaatteen, hallinnon uudistusten ja korruption vastaisen työn etenemisen näkökulmasta. Pidän työtämme tärkeänä, sillä osaltamme varmistamme Euroopan parlamentin sitoutumisen siihen, että Ukraina ei jää yksin.