Tässä uutiskirjeessä Euroopan puolustusteollisuuden ohjelmasta sekä ajankohtaisia asioita Ukraina-valtuuskunnan työstä. Kirjoitin myös Suomen onnistuneesta vaikuttamistyöstä koskien komission ehdotusta rajoittaa lyijyammusten käyttöä. Huhtikuun lopussa saimme vieraita Espanjan lämmöstä, kun Aurinkorannikon Kokoomus saapui Brysseliin. Kuluva viikko on mennyt EPP:n puoluekokouksessa Valenciassa. Kokouksessa äänestettiin muun muassa EPP:n puheenjohtajistosta. Puheenjohtajana jatkaa saksalainen Manfred Weber ja Petteri Orpo jatkaa varapuheenjohtajan roolissa.
Euroopan parlamentin teollisuus- ja puolustusvaliokuntien (ITRE ja SEDE) yhteiskokous hyväksyi vihdoin neuvottelukannan Euroopan puolustusteollisuusohjelmaa (EDIP) koskevaan asetusehdotukseen. Hyväksynnällä on erityinen symbolinen merkitys, sillä EDIP on ensimmäinen konkreettinen toimi komission vuonna 2023 esittelemän Euroopan puolustusteollisuusstrategian (EDIS) pohjalta. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja valmiuksia vastata jäsenvaltioiden kasvaviin puolustustarpeisiin. Teollisuus- ja puolustusvaliokuntien hyväksymä kanta korostaa unionin sitoutumista nykyisen turvallisuusympäristön huomioimiseen ja jäsenvaltioiden tukemiseen, erityisesti niiden, jotka ovat suurimman turvallisuusuhan alla.
EDIP:in kanssa on kuitenkin pysyttävänä tarkkana, kun sen kanssa edetään jäsenvaltioiden kanssa käytävään neuvotteluun asetuksen lopullisesta sisällöstä. Ensinnäkin ohjelman rahoituskehys, 1,5 miljardia euroa, on vielä aivan liian pieni suhteessa EU:n puolustusvalmiuden parantamisen tarpeisiin. Vähintään kymmenkertainen panostus olisi hyvä alku.
Toiseksi on oltava tarkkana, etteivät muutaman teollisuusmaan intressit aja yhteisen edun edelle. On huolehdittava, että rahoitus kohdennetaan sinne, missä sillä voidaan tuottaa mahdollisimman suurta lisäarvoa koko EU:n puolustusteollisuudelle. Samalla ei pidä asettaa liian tiukkoja vaatimuksia eurooppalaisten materiaalien ja komponenttien käyttöön. Nyt on tärkeintä nostaa tuotantoa nopeasti, jolloin globaalin raaka-aine- ja komponenttipulan kanssa kamppaileva teollisuus saisi joitakin vuosia aikaa sopeutuakseen tilanteeseen.
Kolmanneksi, on huolehdittava, että EDIP:in avulla tuetaan konkreettisesti Ukrainan puolustusteknologian ja -teollisuuden elpymistä, jälleenrakentamista ja modernisointia. Ohjelman kautta on mahdollista rakentaa tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä, joka paitsi lisää unionin strategista autonomiaa, myös vahvistaa EU:n asemaa turvallisuuden tuottajana.
Parlamentin Ukraina-valtuuskunnan puheenjohtajana tapaan säännöllisesti Verhovna Radan jäseniä, erityisesti valtuuskuntamme ukrainalaisia vastinpareja. Valtuuskunnat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan EU-Ukraina parlamentaariseen assosiaatiovaliokuntaan (PAC). Kyseisellä foorumilla käsitellään esimerkiksi Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluihin liittyviä kysymyksiä, kauppasuhteita sekä EU:n tukitoimia. Tämän kauden ensimmäinen PAC kokoontui huhtikuun alussa Ukrainassa, jossa kokous järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa vuoden 2019 jälkeen.
Ukrainan on osoittanut määrätietoisuutta EU-jäsenyyden vaatimien uudistusten toteuttamisessa. Samalla Ukraina on hyvin tietoinen siitä, että jäsenyys on meriittipohjainen prosessi, jossa oikoteitä ei ole. Ukraina on saanut paljon tukea lainsäädäntönsä uudistamiseen esimerkiksi Euroopan neuvoston alaisuudessa toimivalta Venetsian komissiolta. Myös kansalaisyhteiskunnalla on Ukrainan liittymisprosessissa keskeinen rooli, jotta varmistetaan uudistusten avoimuus ja demokraattisuus.
Liittymisprosessissa Ukraina tarvitsee EU:n tukea myös taloudellisen resilienssinsä vahvistamiseen. Tukeakseen Ukrainan taloutta sota-aikana EU myönsi kesäkuussa 2022 Ukrainan viennille täydellisen tullittoman pääsyn EU:n markkinoille autonomisten kaupan toimenpiteiden (ATM) kautta. Näitä toimia on jatkettu vuosi kerrallaan ja nykyiset toimet ovat voimassa 5.6.2025 asti. Keskustelu ATM-toimien jatkamisesta on tuonut esiin poliittisia haasteita, jotka liittyvät Ukrainan pääsyn lisäämiseen EU:n maatalousmarkkinoille. Tietyt jäsenmaat ovat huolissaan maataloustuotteiden tuonnista, vaikka kokonaisuutena EU-maiden ja Ukrainan välinen kauppa on vuositalossa 16 miljardia euroa ylijäämäistä EU:n hyväksi. EU ja Ukraina ovatkin nyt siirtymässä takaisin vuonna 2016 voimaan tulleen vapaakauppasopimuksen (DCFTA) soveltamiseen. DCFTA edellyttää tullien ja kiintiöiden vaiheittaista poistamista sellaisen laajemman prosessin mukaisesti, jonka tavoitteena on edistää tiiviimpää taloudellista yhdentymistä EU:n sisämarkkinoihin.
Valtuuskuntatyö on keskeinen osa EU:n tukea Ukrainalle sen tiellä kohti EU-jäsenyyttä. Valtuuskunnan puheenjohtajana olen sitoutunut jatkamaan työtä Ukrainan hyväksi ja varmistamaan, että työmme ei jää pelkästään keskusteluiksi, vaan sillä on myös konkreettisia vaikutuksia.
Komissio antoi helmikuun lopussa ehdotuksen lyijynkäytön rajoittamisesta ammuksissa ja kalastusvälineissä osana REACH-asetuksen muuttamista. Rajoitusehdotus on Suomelle tärkeä, koska Suomessa reserviläisten harjoittelu tapahtuu pääosin yksityisillä ampumaradoilla. Komission alkuperäisessä rajoitusehdotuksessa tätä ei oltu huomioitu, vaan lyijyluotien käyttö yksityisillä ampumaradoilla oltiin kieltämässä.
Suomen aktiivisen vaikuttamistyön ansiosta päivitetty ehdotus on Suomen tavoitteiden mukainen: lyijyluodit ja niillä ampumaradoilla tapahtuva harjoittelu on jätetty rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä turvaa ammusteollisuuden toimintaedellytykset ja Puolustusvoimien reservin taitojen ylläpitämisen kannalta tärkeän ampumaradoilla tapahtuva harjoittelun jatkumisen.
Ehdotuksen mukaan lyijyhaulien käyttö metsästyksessä tullaan kieltämään kokonaan. Myös lyijyluotien käyttö tultaisiin tietyin poikkeuksin kieltämään metsästyksessä. Ampumaseurojen aktiivijäsenet saisivat kuitenkin jatkaa lyijyhaulien käyttöä ampumaradoilla tapahtuvassa urheiluammunnassa 15 vuoden siirtymäajan puitteissa. Suomen kannalta nämä muutokset eivät ole ongelmallisia.
Komission ehdotusta tullaan käsittelemään seuraavaksi sekä parlamentissa että neuvostossa. Liityin parlamentin sisäisen luonnonmonimuotoisuus, metsästys ja maaseutu -ryhmään, jotta voin osallistua aktiivisesti esimerkiksi lyijyammusten rajoitusehdotusta koskevaan ennakkovaikuttamiseen.
Sain heti pääsiäisen jälkeisellä viikolla Aurinkorannikon Kokoomuksen vieraaksi Brysseliin. Vierailuohjelmaan sisältyi perinteisesti parlamentin esittelykierros sekä mielenkiintoisia tapaamisia komissiossa komission varapuheenjohtaja Henna Virkkusen kabinetissa sekä Helsinki EU-Officella.
Kiitos mielenkiintoisista ja ajankohtaisista keskusteluista Aurinkorannikkolaisille!