Syksyn työ parlamentissa on käynnistynyt kesätauon jälkeen vauhdilla, ja syksy onkin kansainvälisenkin politiikan osalta hyvin merkittävä. Yhdysvalloissa järjestetään välivaalit marraskuussa, joissa on ennustettu Trumpin republikaanipuolueen tappiota, sekä edustajainhuoneen menetystä demokraateille. Iso syy tähän on heikosti mennyt Iranin sota ja öljyn hinnan nousu. Demokraattien enemmistö edustajainhuoneessa lupaisi hyvää Ukrainan kannalta, sillä Yhdysvaltojen Ukraina-tukipaketit menisivät helpommin läpi. Tähän ei ole kuitenkaan varaa tuudittautua, ja siten Euroopan on kasvatettava entisestään kykyään olla johtavassa roolissa Ukrainan tukemisessa.

Tärkein työni tänäkin syksynä keskittyy juuri Ukrainan tukemiseen. Euroopassa tarvitaan strategia, jossa Ukrainan tuki tuplataan, Euroopan puolustusteollisuuden tuki moninkertaistetaan Ukrainan tueksi ja Venäjän talous laitetaan polvilleen sanktioilla. Venäjällä käytiinkin ennennäkemättömän epäreilut parlamenttivaalit; ei todellista poliittista kilpailua, mutta sitäkin enemmän opposition kriminalisointia ja valtiollisen median kontrollin kiristämistä. Teimme vaaleista muiden Ukrainaan ja Venäjään keskittyvien avainmeppien kanssa julkisen kannanoton, jonka voit lukea osoitteesta pekkatoveri.fi

Puolustushankintojen yksinkertaistamispaketti kirkkaasti läpi

Syyskuussa kokoonnuimme Strasbourgiin syksyn ensimmäiseen täysistuntoon.

Täysistuntoviikon tärkein äänestys oli pääneuvottelemani puolustushankintojen yksinkertaistamispaketin osa, jonka äänestys meni läpi suurella parlamentin enemmistöllä, luvuin 549 puolesta ja 92 vastaan. Äänestimme kerralla kolmesta puolustusteollisuutta koskevasta osiosta. Toimin toisena pääneuvottelijana paketin puolustushankintoihin ja sisäisiin siirtoihin liittyvässä osassa. Hieno äänestystulos, ja konkreettinen esimerkki siitä, miten EU voi tukea ja sujuvoittaa puolustusteollisuuttamme. 

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, eikä jäsenmaiden kunnianhimo ollut tässäkään paketissa riittävä. Emme voi vaatia EU:ta tekemään enemmän puolustuksen hyväksi, ja samalla perääntyä yhteisistä tavoitteista kapeiden kansallisten intressiemme kanssa. 

Jäsenmaiden tulee nyt nopeasti alkaa toimeenpanemaan sovittuja asioita, poistaa puolustusteollisuuden käytännön esteitä ja investoida niihin suorituskykyihin, joita Eurooppa tarvitsee. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee tehdä enemmän yhteishankintoja, koordinoida hankkeita paremmin ja antaa teollisuudelle selkeämpi pitkän aikavälin kuva siitä, mitä Euroopassa oikeasti aiotaan ostaa.

Tuleva EU:n monivuotinen rahoituskehys ja sen kilpailukykyrahasto voivat tukea tätä työtä. Budjetin osalta ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin pystyä osoittamaan, mitä ja milloin tällä rahalla voidaan konkreettisesti tehdä. Puolustusteollisuus tarvitsee ennakoitavuutta. Yrityksiltä ei voida odottaa miljardiluokan kapasiteetti-investointeja, jos pitkän aikavälin kysyntä, sääntely tai rahoitus ovat jatkuvasti epävarmoja.

Katse ei kuitenkaan ole vain jäsenmaissa, vaan myös komission tulisi ottaa ryhtiliike. Komission tulisi käyttäytyä enemmän kuin hyvän ministeriön tavoin; valmistella, kuulla, yhteensovittaa ja ehkäistä siiloutumista. Puolustusta ei voida käsitellä vain yhtenä uutena sisämarkkinapolitiikan sektorina, vaan se tulee nähdä horisontaalisena koko yhteiskunnan kattavana asiana. Komission on myös kuultava sotilasalan asiantuntijoita ennen säädösten kirjoittamista. Kaikkien on istuttava saman pöydän ääressä, kun valmistelua tehdään. Kuten pakettimme äänestystuloksesta voi päätellä, EU:n suunta puolustukselle on ihan oikea. Mutta nyt on aika laittaa egot ja institutionaaliset reviirit tulee syrjään, ja vetää puolustuksen kivireki tosissaan liikkeelle.

State of the European Union -linjapuhe, Kanada ja arktinen yhteistyö

Komission puheenjohtaja Von der Leyen piti jokasyksyisen State of the Union -puheensa syyskuun täysistunnossa, jossa linjataan unionin tulevan vuoden tavoitteita ja prioriteetteja. Puhe sisälsi paljon hyviä asioita turvallisuudesta, kuten eurooppalainen versio Naton artikla IV:stä. Puheen mukaan se olisi instrumentti, jossa EU-maat voivat kokoontua nopeasti keskustelemaan toimista akuuttien, suoranaista sotilaallista hyökkäystä alempiasteisten, uhkien ja hyökkäysten torjumiseksi.

Lisäksi puheessa mainittiin halu luoda Euroopan unionin turvallisuusneuvosto turvallisuusuhkien käsittelyyn. Lisäksi Von der Leyen korosti kumppanimaiden, kuten Ukrainan, Kanadan, Britannian ja Norjan, kytkemisen tärkeyttä Euroopan turvallisuuteen. Myös yhteisten suorituskykyjen kehittäminen puolustukseen korvaamaan Yhdysvaltojen kykyjä nostettiin puheessa esiin. Tätä varten komissio kaavailee instrumenttia, jolla luodaan yhteisiä kykyjä yhteistyössä Naton kanssa.

Nämä kaikki ovat tervetulleita aloitteita, sillä Eurooppa tarvitsee suurvaltapolitiikan maailmassa kipeästi strategisia kumppaneita, jotka jakavat yhteiset arvot ja intressit. Lisäksi tarvitaan kykyä nopeampaan strategiseen päätöksentekoon ja reagointiin, mieluummin jopa uhkien ennakointiin. Uudistuksia tulisi pyrkiä edistämään kiireellisesti, sillä Venäjän iskut ja hybriditoimet niin Ukrainaan, kuin myös muualle Eurooppaan ovat voimistuneet.

Tärkeää puheessa oli myös ilmoitus siitä, että Kanadalle avataan polku liittyä EU:n liitännäisjäseneksi. Paikalla täysistunnossa oli siten myös Kanadan pääministeri Mark Carney.

Tämä on osoitus EU:n ja Kanada syvenevästä yhteistyöstä, joka on Euroopalle strategisesti tärkeää erityisesti turvallisuusyhteistyön ja arktisen alueen kannalta. Venäjällä on arktisella alueella maantieteellinen dominanssi, eikä yhteistyöhön Trumpin Yhdysvaltojen kanssa voi täysin luottaa.

Venäjä on militarisoinut arktista aluetta systemaattisesti viimeiset 15 vuotta, ja se on maan strategisessa ajattelussa keskeinen alue. Suuri osa Venäjän ydinasekyvykkyyksistä sekä pääosa sen ydinsukellusvenelaivastosta on sijoitettu Kuolan niemimaalle. Samalla lännessä oli pitkään idealistinen harhakäsitys, että arktinen olisi yhteistyön ja rauhan tyyssija, johon kansainväliset konfliktit eivät ulottuisi.

EU on vihdoin herännyt  toimijuuden tarpeellisuuteen alueella, ja komissio julkaiseekin uuden arktisen strategiansa lokakuussa, jonka keskiössä odotetaan olevan turvallisuus ja puolustus. Pääministeri Petteri Orpon koollekutsuma EU-maiden johtajien arktinen huippukokous tässä kuussa Rovaniemellä oli myös tärkeä ja onnistunut osoitus siitä, että Suomi kykenee nostamaan arktisen politiikan myös EU-johtajien agendalle. Arktinen alue on koko Euroopan strateginen kysymys, ja se on lisääntyvä osa myös EU-politiikkaa.

Puheesta konkretiaksi, loppuvuosi on EU:lle näytön paikka

Hienon linjapuheen takana kaiken ydin tulisi kuitenkin olla juuri se, että EU pystyy osoittamaan, että se myös toteuttaa lupaamansa. Poliittisen kunnianhimon, sääntelyn läpiviennin sekä rahoituksen ja käytännön toimeenpanon välillä edelleen liian iso kuilu. Tämä syö unionin uskottavuutta, vaikka juuri nyt tarvitsisimme yhtenäisyyttä ja uskoa enemmän kuin koskaan. Enää ei riitä, että tuodaan esiin, kuinka hyvä on, kun turvallisuus ja puolustus ovat edelleen näkyvästi EU-agendalla. Tämä on tärkeä lähtökohta, mutta ei enää itsessään uutinen.

Loppuvuosi tulee moneltakin osalta olemaan EU:lle käytännön testi, sillä useita isoja sääntelykehyksiä ollaan päivittämässä. Näistä konkreettisena esimerkkinä toimii muun muassa asetukseksi ehdotettu julkisten hankintojen direktiivi. Myös ehdotusta turvallisuus- ja puolustushankintoja koskevan direktiivin päivittämiseksi odotetaan loppuvuodesta, mikä tulee olemaan alan merkittävin loppuvuoden EU-ehdotus. Varaa epäonnistua ei ole. Lisäksi sotilasliikkuvuuden paketin kohdalla nähdään, miten käytännön toimeenpano etenee.

Isoimpia neuvotteluja käydään tietysti tulevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja sen sisältämän kilpailukykyrahaston osalta. Loppuvuosi osoittaa, miten vahvasti turvallisuus ja puolustus näkyvät EU:n pitkäjänteisessä rahoituksessa, ja miten hyvin poliittiset tavoitteet muutetaan toimintakyvyksi. Tulevan monivuotisen rahoituskehyksen rahan tarve on huomattavasti aiempia vuosia suurempi, joten instituutioiden vastuulla on pystyä nyt vastaamaan kansalaisille kysymykseen, mihin EU:ta tarvitaan, sekä tuoda esiin kaikki se lisäarvo, mitä unioni pystyy meille antamaan. Poliittisten äärilaitojen ja EU-vastaisuuden lisääntyessä tämä on äärimmäisen tärkeää.

Alkusyksyn tapaamisia ja kokouksia

Viime viikolla saimme kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kollegoita vierailulle Suomeen. Kolmipäiväinen ohjelma sisälsi muun muassa tapaamisia hybridisodankäynnin, huoltovarmuuden ja rajavartioston ja Keskusrikospoliisin asiantuntijoiden kanssa. Delegaatio vieraili myös Merihaan väestönsuojassa ja Sensofusion-yhtiössä tutustumassa uusimpaan suomalaiseen puolustusteknologiaan. Suomalaista asiantuntijuutta näiden teemojen parissa on hienoa jakaa muiden jäsenmaiden kollegoillemme.

Syyskuussa olen saanut vuorostani Brysselin päähän vieraaksi muun muassa Kokoomusnuoria, ja tuttuun tapaan tavannut laajan kirjon toimittajia ja eri sidosryhmien edustajia ja useita delegaatioita Ukrainasta. Mielenkiintoinen syksy edessä, jatketaan siis yhteydenpitoa puolin ja toisin.