Ukrainan sota on jäämässä muiden kriisien varjoon

Nykyistä geopoliittista ympäristöämme varjostavat päällekkäiset konfliktit, ja Iranin sota päällimmäisenä vaikuttaa väistämättä Ukrainan tilanteeseen. Lähi-idän tilanne on jo nyt vienyt huomattavasti maailmanlaajuista huomiota pois Ukrainasta, heikentäen kansainvälistä painetta sodan lopettamiseksi ja USA:n rauhanpyrkimyksiä.

Viimeisin rauhanneuvottelukierros lykättiin jo kerran, ja nämä Ukrainan ja USA:n väliset neuvottelut ilman Venäjän edustajia ajautuivat lopulta umpikujaan Itä-Ukrainan aluekysymyksen vuoksi ja päättyivät ilman läpimurtoa. Ukraina ajaa Zelenskyin ja Putinin välisiä neuvotteluja, vaikka toistaiseksi Venäjä ei ole osoittanut minkäänlaista halukkuutta rauhaan muuta kuin omilla ehdoillaan, jotka merkitsisivät Ukrainan loppua itsenäisenä valtiona.

Venäjä ilmoitti aikomuksestaan julistaa väliaikaisen tulitauon viime viikon perjantaille ja lauantaille juhliessaan natsi-Saksan toisessa maailmansodassa kärsimän tappion vuosipäivää. Venäjä uhkasi ohjusiskulla Kiovaan, ellei Ukraina noudattaisi aselepoa, joka oli selvästi räätälöity vain suojaamaan Venäjän Voiton päivän juhlallisuuksia. Zelenskyi vastasi omalla kaksi päivää aikaisemmin alkavalla tulitaukoehdotuksellaan asettaen Putinin taitavasti vaikeaan asetelmaan. Putin saattoi vain joko suostua Zelenskyin tulitaukoehdotukseen tai ottaa vastuun itse ehdottamansa tulitauon epäonnistumisesta. Putin valitsi jälkimmäisen, eli jatkoi julmia iskuja Ukrainan siviiliväestöä vastaan.

Tähän mennessä noin 15 364 siviiliä, mukaan lukien 77 lasta, on kuollut neljän vuoden aikana Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainassa. Venäjä on pelkästään huhtikuussa laukaissut lähes 6 600 pitkän kantaman droonia Ukrainaan ja kohdentanut niitä yhä enemmän päiväsaikaan, pyrkien väsyttämään väestöä ja aiheuttamaan enemmän vahinkoa siviileille ja siviili-infrastruktuurille. Ukraina on kuitenkin onnistunut torjumaan noin 90 prosenttia näistä hyökkäyksistä.

Venäjä on myös toistuvasti loukannut EU:n jäsenvaltioiden ilmatilaa. Tämä muistuttaa meitä siitä, että sotaa käydään Euroopan mantereella ja että tukemme Ukrainalle on elinehto myös omalle turvallisuudellemme. Hyvä asia on kuitenkin se, että monta kuukautta jumissa ollut EU:n 90 miljardin euron Ukrainalle tarkoitettu laina saatiin viimein eteenpäin huhtikuun lopussa. Mitä nopeammin tämä sota saadaan päätökseen tukemalla Ukrainaa ja rankaisemalla Venäjää, sitä parempi. Se olisi myös eurooppalaisille veronmaksajille edullisempaa.

Iranin sota kiristää Ukrainan tilannetta

Yksi Iranin sodan välittömistä seurauksista on se, että USA ei enää toimita Ukrainaan eurooppalaisten maiden ostamaa kriittisimmin kaivattua sotilasmateriaalia. Tämän seurauksena Ukrainalla on pulaa etenkin ballististen ohjusten torjuntaan tarvittavista Patriot-ilmatorjuntaohjuksista ja muusta ilmatorjuntamateriaalista. USA:n prioriteettien muuttumisesta viestii myös päätökset siirtää huomattavasti ilma- ja merivoimaa Lähi-itään, sekä poistaa Venäjälle asetettuja öljynvientisanktioita öljyn kansainvälisen hinnan pitämiseksi alempana.

Iranin sota on myös horjuttanut maailmanlaajuisia energiamarkkinoita. Häiriöt Lähi-idän energiantuotannossa voivat hidastaa länsimaisten aseiden toimituksia Ukrainaan ja lisätä inflaatiopaineita Ukrainassa. Korkeampien energiakustannusten ja tästä seuranneen taloudellisen paineen vuoksi riskinä on myös Euroopan poliittisen tahdon väheneminen tukea Ukrainaa. Tilanne näyttää lyhyellä aikavälillä suosivan Venäjän sotatoimia, ohjaten öljyn ostajia Venäjän markkinoille ja näin lisäten Venäjän energiatuloja. Ukraina on tosin pystynyt ”kineettisillä sanktioillaan”, eli iskemällä Venäjän öljynvienti-infrastruktuuriin pitkän kantaman lennokeilla, rajoittamaan Venäjän saamia tuloja.

Pidemmällä aikavälillä Iranin tilanteen vaikutukset Ukrainaan riippuvat kuitenkin siitä, miten konflikti kehittyy. Tilanteen pitkittyminen vahvistaisi Venäjän etulyöntiasemaa Ukrainassa viemällä länsimaiden huomiota ja lisäämällä taloudellista ja poliittista painetta. Hallinnonvaihdos Iranissa ja öljymarkkinoiden avautuminen puolestaan palauttaisivat huomiota Ukrainaan ja lisäisivät sen saamaa tukea. Iranin hallinto ei kuitenkaan todennäköisesti ole kaadettavissa pelkillä sotilaallisilla ilmaiskuilla, sillä Iran on valmistautunut näihin vuosikymmenten ajan. Iranin sota ei tällä vauhdilla lopu ennen USA:n välivaaleja, mikä on myös huono uutinen Trumpille ja republikaaneille.

Iranin sodan seuraukset Ukrainalle ovat vain kasvattaneet Euroopan tuen merkitystä. Euroopalla on kyllä resursseja, sillä esimerkiksi sekä Covidin että vuosien 2008–12 finanssikriisin takia EU käytti 3–5 kertaa enemmän varoja jäsenmaiden tukemiseen kuin nyt on käytetty Ukrainan tukemiseen. Resursseja siis löytyy, mutta meiltä puuttuu poliittista tahtoa ja selkeä strategia sodan lopettamiseksi. Trumpin hallinnon prioriteettien muutos Ukrainassa tulisi olla meille herätyskello. Euroopan pitää alkaa kantamaan vastuuta omasta turvallisuudestaan. Eurooppa ei ole puolustuskyvytön ilman USA:n apua. On hyvä myös muistaa, että eurooppalaisilla Nato-mailla on edelleen ylivoimainen sotilaallinen etu Venäjää vastaan.

Unkarin vaalitulos lupaa hyvää Ukrainan tuen jatkumiselle

Orbánin toiminta on tähän asti hidastanut Ukrainan tukemista viivästyttämällä muun muassa Ukraina-lainaa ja Venäjän vastaisia pakotteita. Ukraina-lainan viivästyminen on rasittanut itsessään merkittävästi Ukrainan taloutta ja on haitannut jo nyt valmistautumista tulevaan talveen, sillä valmistelujen olisi pitänyt alkaa jo maaliskuussa. Vaikka Ukraina on onnistunut kasvattamaan puolustusteollisuuttaan, se ei rahapulan vuoksi ole voinut hyödyntää täyttä potentiaaliaan.

Kuukausia kestänyt umpikuja Ukraina-lainassa ratkesi huhtikuun loppupuolella, kun Ukraina korjasi venäläistä öljyä Unkariin ja Slovakiaan kuljettavan putken. Neuvosto hyväksyi tämän jälkeen tukilainan, ja maksut aloitetaan vielä tänä vuonna. Tämä auttaa kattamaan Ukrainan kiireelliset rahoitustarpeet, vaikka ratkaisu syntyikin Unkarin ja Slovakian painostuksen alla. Samalla EU pystyi hyväksymään myös 20. Venäjän-vastaisen pakotepaketin, joka oli ollut myös umpikujassa Unkarin ja Slovakian vastustuksen vuoksi.

Orbánin vaalitappio Unkarin vaaleissa tulee toistaiseksi vahvistamaan EU:n toimintakykyä, ja helpottamaan päätöksentekoa vuosia kestäneen vastustuksen jälkeen. Olisi kuitenkin tärkeää mahdollistaa tällaisten päätösten tekeminen EU-tasolla ilman yksittäisten jäsenvaltioiden blokkausta ja siirtyä yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin. 

Unkarin tuleva pääministeri Péter Magyar onkin ilmaissut aikovansa työskennellä Ukrainan sodan lopettamiseksi. Magyarin poliittinen linja ei ole vielä täysin selvä, mutta hän on puhunut Venäjän vaikutusvallan purkamisesta Unkarissa. Nyt voidaan vain odottaa, miten vallanvaihto muuttaa maan lähestymistapaa Ukrainaan, mutta odotettavissa on EU- ja Ukraina-myönteisempi linja.

Venäläiset kipuilevat Orbánin tappion vuoksi, ja Kreml lisää todennäköisesti painetta Slovakian pääministerille Ficolle, jotta tämä jatkaisi EU:n päätöksenteon haastamista. EU:n on siis syytä pitää painetta yllä Slovakiaa vastaan, jotta Unkarin kaltaista ongelmaksi muodostunutta vastustusta ei syntyisi uudelleen.

Ukrainan puolustusteollisuus kasvaa Venäjän toimintakyvyn heikentyessä

Venäjän väitteistä huolimatta sen menestys rintamalla on ollut heikkoa tehostetuista hyökkäyksistä huolimatta. Käytännössä Venäjä ei ole saavuttanut etulinjassa juuri lainkaan alueellisia valloituksia ensimmäistä kertaa kahteen ja puoleen vuoteen, ja se on saanut haltuunsa alle 1,5 prosenttia Ukrainan alueesta vuoden 2024 alusta lähtien. Viime aikoina Venäjän joukot ovat tehostaneet hyökkäyksiään erityisesti Pokrovskin alueella ja samalla kärsineet merkittäviä tappioita. Kuukausien taistelujen jälkeen Venäjän hallinta suurimmassa osassa aluetta ei ole kuitenkaan tuottanut ratkaisevia operatiivisia voittoja. Venäjän armeijan eteneminen on hidastunut, ja Pokrovskin alueella Venäjän joukot ovat edenneet keskimäärin vain 70 metriä päivässä.

Rintamatilanteen edistyminen on vaatimatonta Venäjän uhrauksiinsa nähden. Tutkimusten mukaan pelkästään vuonna 2025 venäläisistä joukoista haavoittui noin 415 000, keskimäärin 35 000 kuukaudessa. Tämä on enemmän kuin millään suurvallalla missään sodassa toisen maailmansodan jälkeen.

Venäjä on yrittänyt toteuttaa myös useita terrori-iskuja Kirovohradin ja Odesan alueiden kouluissa rekrytoimalla teini-ikäisiä Telegram- ja TikTok-ryhmien kautta. Esimerkiksi Kirovohradin alueella 15-vuotias joutui Venäjän tiedustelupalvelun rekrytoinnin kohteeksi. Hänelle annettiin tehtäväksi valmistaa pommi ja räjäyttää se koulun välitunnilla. Tapaukset viittaavat Venäjän tiedustelupalvelun uuteen strategiaan, jonka tavoitteena on horjuttaa Ukrainan yhteiskuntaa.

Samaan aikaan Ukrainan etulinjan asema on vahvin vuosiin drone-ylivoiman ja tehostetun ilmapuolustuksen ansiosta. Ukrainasta onkin kehittynyt yksi maailman johtavista huippuluokan, taisteluissa testattujen ja kustannustehokkaiden drooniteknologioiden kehittäjistä ja valmistajista. Ukraina on myös lisännyt maarobottien tuotantoa tänä vuonna kaksinkertaiseksi vuoden 2025 tasoon nähden. Robotit ovat korvanneet sotilaita Ukrainan rintamalla, mihin Venäjä ei ole vielä pystynyt vastaamaan. Viimeisen neljän kuukauden ajan Venäjän tappiot ovat itseasiassa olleet suuremmat kuin asevoimat kykenevät rekrytoimaan uusia sotilaita, samalla kun Ukrainan tappiot ovat laskeneet niin, että tappiosuhde on 1:5 Ukrainan eduksi. Tämän lisäksi Venäjä menetti huhtikuussa enemmän alueita kuin pystyi valtamaan, ja sama trendi on näkynyt jatkuneen toukokuussakin.

Ukraina on ollut myös menestyksekäs pitkän kantaman iskuissaan, heikentäen Venäjän sotakoneistoa ja sotateollisuutta. Venäjän massiivinen ilmatorjuntajärjestelmä on kärsinyt jo kohtuullisesti tappioita, samalla kun sitä sitoutuu yhä enemmän Ukrainan rintaman lisäksi poliittisesti tärkeän Moskovan alueen suojaamiseen. Tämän takia suuri osa Venäjän alueesta on jäänyt ilman suojaa, mahdollistaen ukrainalaisten iskut syvälle Venäjän alueelle aina Suomen lähialueita myöten.

Ukrainan sotaa ei kuitenkaan voiteta pelkästään puolustautumalla, eikä pelkillä drooneilla ja lennokeilla lamauteta vastustajan iskukykyä ja teollisuutta. Venäjä ja Ukraina ovat yrittäneet tätä jo lähes neljä vuotta ilman ratkaisevaa menestystä. Siksi Ukraina kehittääkin risteily- ja ballistisia ohjuksia sekä hankkii lännestä hävittäjäkoneita ja muuta perinteistä sotamateriaalia. Perinteisen sodankäynnin logiikka ei ole juurikaan muuttunut ja ilma-, maa- ja merivoimilla on edelleen merkitystä uusista kehityssuunnista huolimatta.

Ukrainan teknologiasta voi kehittyä paitsi sodankäynnin väline myös täysivaltainen teollisuudenala, vientituote ja strateginen geopoliittinen voimavara. Jos Ukrainan puolustusteollisuuteen suhtaudutaan lähinnä taloudellisen avun näkökulmasta, joku muu hyödyntää sen kapasiteetin. Tämän vuoksi Euroopassa olisi syytä tukea Ukrainan puolustusteollisuutta ja edistää sen EU-jäsenyyttä myös siksi, että se hyödyttäisi omaa puolustustamme ja kilpailukykyämme.

Suomenkin olisi syytä katsoa tähän suuntaan ja vahvistaa puolustuskumppanuuttaan Ukrainan kanssa. Zelenskyi tarjosikin Suomelle droonisopimusta sekä kokemuksensa ja teknologiansa jakamista. On hyvä muistaa, että Ukraina on kartuttanut asiantuntemustaan taistelukokemuksensa myötä kuluneiden neljän vuoden aikana, ja mekin voimme oppia tästä oman puolustuksemme vahvistamiseksi.

EU tarvitsee Ukrainaa pidemmällä tähtäimellä

Venäjän kansalaisten kärsivällisyys on heikentynyt sodan vaikutusten vuoksi, mikä kasvattaa painetta maan sisällä. Diktaattorille tärkein asia on pysyä vallassa ja sen eteen Putin on valmis uhraamaan vaikka kaikki venäläiset. On vain ajankysymys, koska venäläiset ymmärtävät tämän ja päättävät haluavatko olla uhrattavissa.

Eurooppa on ollut tähän mennessä liian hidas ja varovainen Ukrainan tukemisessa. Tarvitsemme huomattavasti kunnianhimoisemman tavoitteen ja Ukrainan tuen vähintäänkin tuplaamista, jotta Ukrainalla olisi riittävästi resursseja venäläisten joukkojen häätämiseen. Nopeampi ja suurempi tuki ei ainoastaan vahvistaisi Ukrainan puolustusta, vaan myös vähentäisi maan jälleenrakennuksen lopullisia kustannuksia.

EU:ssa on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä Ukrainan tukemisessa tukilainan ja Venäjän vastaisten pakotteiden lisäksi. Viimeisimmässä parlamentin täysistunnossa hyväksyimme EU:n liittymisen yleissopimukseen Ukrainan kansainvälisen korvauskomission perustamiseksi. Tämä helpottaisi Venäjän Ukrainassa aiheuttamiin vahinkoihin liittyvien korvausvaatimusten käsittelyä. Komission perustaminen lisää painetta Venäjää kohtaan, jotta se saatetaan vastuuseen ja velvoitetaan korvaamaan sodan aiheuttamat vahingot. Äänestys toteutettiin kiireellisellä menettelyllä, mikä kertoo parlamentin poliittisesta tahtotilasta Ukrainan tukemiseksi. 

Keskellä sotaakin Ukrainasta on tullut turvallisuuden tuottaja Persianlahden alueelle. Samalla Ukraina hankkii uusia kumppaneita korvatakseen USA:n vähenevän panoksen. Ukraina hakee luonnollisesti tukea ja varoja sieltä, mistä niitä saa nopeimmin, mutta pitkällä aikavälillä EU-jäsenyysprosessi on todennäköisesti edelleen Ukrainan prioriteettilistan kärjessä. Ukraina tuo mukanaan armeijansa, puolustusteollisuutensa ja luonnonvaransa. Meidän onkin hyvä muistaa, että Ukraina tarvitsee EU:ta lyhyellä aikavälillä, mutta EU tarvitsee Ukrainaa vielä enemmän pitkällä aikavälillä.