Terveisiä helteisestä Brysselistä. Tässä uutiskirjeessä kerron kesän viimeisimpiä kuulumisia puolustusalan investointien ja tuotannon vauhdittamisesta, puolusalan rahoitusmekanismien valmistelun etenemisestä sekä tulevan täysistunnon esityslistasta. Lisäksi kerron maatalousvaliokunnan onnistuneesta vierailusta Suomeen ja itärajallemme.

Puolustusalan investointeja ja tuotantoa vauhditetaan

Komissio julkaisi kesäkuun puolivälin tienoilla uusimman listan toimenpiteitä, joilla vauhditetaan EU:n puolustusalan investointeja ja tuotantoa. Tämän niin kutsutun Defence Omnibusin, eli suomalaisittain puolustusalan yksinkertaistamisen toimenpiteet ovat linjassa keväällä esitellyn puolustusvalmiutta käsittelevän valkoisen kirjan kanssa. Paketissa esitetään muun muassa nopeutettua lupajärjestelmää puolustushankkeisiin, kevennetään puolustusrahastoon liittyvää hallinnollista taakkaa, kannustetaan yhteishankintoihin ja selkeytetään jo voimassaolevan EU-sääntelyn soveltamista puolustusalan näkökulmasta.

Parlamentissa aloite on jaettu kolmeen osaan ja sitä on käsittelemässä puolustusvaliokunnan lisäksi kolme muuta valiokuntaa. Minut nimitettiin turvallisuus- ja puolustushankintojen yksinkertaistamista koskevan osion toiseksi pääneuvottelijaksi parlamentissa.

Toivon mukaan tämä kokonaisuus saadaan nopeasti eteenpäin. Tavoitteeni on saada vahva parlamentin kanta riittävän nopeasti. On kuitenkin huolehdittava, että säädökset ovat huolellisesti valmisteltuja. Kiireessä tehtyihin virheisiin ei ole varaa ja puolustushankinnat täytyy tehdä yhtä läpinäkyvästi kuin kaikki muutkin hankinnat.  Aloitteen tehokkaalla käsittelyllä osoitamme koko EU:n puolesta, että maanosaamme kohdistuva uhka otetaan vakavasti ja olemme valmiita panostamaan vastapelotteeseen.

Myös puolustusalan rahoitusmekanismien valmistelu etenee

Komission ReArm Europe/Readiness2030 -suunnitelman käytännön toteutus on edennyt kevään aikana. Suunnitelman tavoitteena on saada liikkeelle 800 miljardia euroa puolustusinvestointeja ja siten varmistaa Euroopan entistä riippumattomampi puolustuskyky. Suunnitelman rahoitus koostuu useasta eri kokonaisuudesta ja erilaisten rahoitusvaihtoehtojen yksityiskohdista on kevään ja kesän mittaan käyty jatkuvasti neuvotteluja, jotka jatkuvat edelleen.

Yksi on SAFE-rahoitusväline (Security Action for Europe), jonka perustamista koskeva asetus hyväksyttiin toukokuun lopussa. SAFE:n kautta EU myöntää enintään 150 miljardia euroa pitkäaikaista lainaa jäsenmaille kansallisten suunnitelmien perusteella. Itse lainoitusmekanismin valmistelu on kuitenkin vielä kesken.

Myös koheesiorahaston joustavoittamisesta puolustusinvestointien lisäämiseksi keskustellaan monella eri taholla. Puolustusvaliokunnan keskustelut ovat olleet asian suhteen kohtalaisen yksimielisiä – valiokunnassa ymmärretään hyvin kaksikäyttötuotteiden tärkeys ja strategisen alueellisen kehityksen merkitys unionin itärajan suojaamisessa.

Edistystä on siis tapahtunut monella saralla ja nyt on tärkeää, että rahoitus saataisiin nopeasti käyttöön. On muistettava, että EU-päätöksenteossa on mukana aina sekä EU:n että kaikkien jäsenvaltioiden näkökulmat. Näin ollen säädösten sisällöllinen lopputulos on aina näiden näkemysten kompromissi. Edelleen puolustusasioissa on isona kysymyksenä eteläisten jäsenvaltioidenmukaan saaminen saman uhkakuvan jakamiseen.

Jotkin maat, kuten Espanja ja Italia, ovat olleet vastahankaisia niin EU:nkuin Natonkin keskusteluissa puolustusmenojen nostamiseksi. On melko paradoksaalista, että vaatimusten etulinjassa oleva Espanja on kuitenkin muissa asioissa peräänkuuluttanut eurooppalaista solidaarisuutta.

Kyse kun ei ole yksisuuntaisista menoista, sillä suurin osa investoinneista kiertää takaisin talouteen: ne luovat teollisuutta ja työllistävät ihmisiä synnyttäen verotuloja ja tukevat esimerkiksi teknologista kehitystä.

Jotkut rinnastavat puolustusmenot myös ilmastonmuutoksen hillintään käytettäviin resursseihin: tämäkään vastakkainasettelu ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten ilmastopakolaisuus ja luonnonkatastrofit tulevat myös joka tapauksessa vaatimaan vahvaa kokonaisturvallisuuden järjestelmää ja varautunutta yhteiskuntaa.

Heinäkuun täysistunto valottaa EU:n syksyn prioriteetteja

Ensi viikolla suuntaamme viimeiseen täysistuntoon ennen parlamentin kesätaukoa. Esityslistalla on muun muassa äänestyksiä unionin energia-ja kaasuntuotannon turvaamisesta, EU:n bioteknologian tulevaisuudesta sekä Venäjän laittomasti pitämistä sotavangeista. Lisäksi vuorossa on keskustelua Lähi-Idän tilanteesta ja tulevasta EU:n ja Kiinan huippukokouksesta. Ulko- jaturvallisuuspolitiikan tyrskyt näkyvät siis selkeästi heinäkuun agendalla.

Täysistunnossa kuulemme myös esittelyn Tanskan alkaneen EU- puheenjohtajuuskauden ohjelmasta, sillä edeltäjän Puolan kausi päättyi eilen heinäkuun vaihteessa. Tanskan puolivuotisen ohjelman keskiöön on nostettu turvallinen Eurooppa, ja korostettu sen myötä puolustusteollisuuden, NATO-yhteistyön, demokraattisen resilienssin sekä Ukrainan tukemisen ja jäsenyysneuvotteluiden edistämisen merkitystä. Ohjelma priorisoi myös maataloutta ja ruuantuotantoa korostamalla sääntelyn yksinkertaistamisen tarvetta, sekä viljelijöiden arjen helpottamista. Esiin on nostettu myös kilpailukyvyn tukemista biotalouden innovaatioiden kautta. Ohjelma vaikuttaa siis ajankohtaiselta ja tulevan syksyn prioriteetit huomioivalta. EU tarvitsee selkeää otetta ja johtajuuden osoitusta erityisesti turvallisuuskysymyksissä, jota Tanska tuntuu ohjelman mukaan antavan.

Kuten listauksesta voi päätellä, aiheita on äänestyksissä laidasta laitaan. Europarlamentaarikon työn parhaita ja rankimpia puolia onkin se, että äänestettäviin asioihin pääsee usein sisältöjä myöten usein itsevaikuttamaan – huolellinen perehtyminen äänestyksiin usein kuitenkin edellyttää keskenään varsin erilaisten kokonaisuuksien nopeaa haltuunottoa.

Parlamentin maatalousvaliokunta vieraili Suomessa

Tällä viikolla AGRI-valiokunnassa käsiteltiin viime kuussa järjestettyä vierailua Suomeen. Tämä missio kohdistui Pohjois-Karjalaan, ja pääsimme meppikollegani Elsi Kataisen kanssa tutustuttamaan delegaatiotamme suomalaiseen metsänhoitoon, metsien suojeluun, biotaloushankkeisiin, maatalouteen, elintarviketuotantoon, metsäkoneteollisuuteen, maa- ja metsätalouden tutkimustoimintaan sekä itärajaan Rajavartiolaitoksen ystävällisellä tuella. Tapasimme myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin sekä maakuntajohtoa.

Merkittävä osa ohjelmaa oli vierailla unionin itäisimmässä pisteessä ja saada vieraillemme esittely rajamme toiminnasta. Pitkän itärajamme merkityksestä ei voida puhua liikaa. Saimme kuulla myös rajan sulkemisen vaikutuksista alueen taloudelle, sekä tarpeesta EU:n erityisohjelmalle itäisten rajaseutujen tukemiseksi. Suomalainen varautuminen ja kokonaisturvallisuusajattelu oli myös hyvin esillä. Vierailu Suomeen oli hyvä tilaisuus nostaa esiin myös loistavia innovaatioitamme muun muassa biotalouden parissa. Tämä on ajankohtaisen tärkeää erityisesti nyt, kun odotamme komissiolta uutta biotalousstrategiaa vielä tämän vuoden aikana.

Vierailu oli onnistunut kokonaisuus, jonka myötä pystyimme tuomaan kollegoillemme esiin Suomen erityispiirteitä, mutta ennen kaikkea erityisosaamistamme. Suuri kiitos vierailuun osallistuneille ja tapaamillemme asiantuntijoille.