Helmikuu on jatkunut parlamentissa tiiviin työn merkeissä, ja tällä viikolla kokoonnuimme vuoden toiseen täysistuntoon Strasbourgiin. Maailmanpoliittinen tilanne on näkynyt vahvasti työn taustalla. Erityisesti suhteet Yhdysvaltoihin ovat korostaneet uusien kumppanuuksien rakentamisen tärkeyttä niin kauppa- kuin turvallisuuspolitiikassa. EU:ssa ollaan myös herätty maahanmuuttopolitiikan saralla, kun komissio esitteli uudet poliittiset tavoitteensa seuraaville viidelle vuodelle. Parlamentissa keskustelu tämän osalta on painottunut erityisesti turvapaikkamenettelyihin.

Helmikuun täysistunto

Helmikuun täysistunnossa äänestimme muun muassa Ukrainan tukipakettikokonaisuudesta, turvapaikkamenettelyihin liittyvistä turvallisten kolmansien maiden säännöistä sekä Mercosur-sopimuksen suojalausekkeista. Lisäksi keskusteluja käytiin Ukrainan huolestuttavasta tilanteesta Venäjän aiheuttamien sähkökatkojen myötä, EU:n turvallisuus- ja puolustuskumppanuuksien tärkeydestä, Iranin heikkenevästä ihmisoikeustilanteesta sekä unionin kilpailukyvystä.

Parlamentti äänesti keskiviikkona vahvalla enemmistöllä kolmesta toisiinsa liittyvästä lainsäädännöstä, joilla vahvistettiin EU:n tuki Ukrainalle vuosille 2026–2027. Tämä oli tärkeä edistysaskel Ukrainan tukemisessa ja keskeinen osa Ukrainan kiireellisten rahoitustarpeiden turvaamiseksi sodan jatkuessa jo lähes viidettä vuotta. Poliittista tahtoa selvästi löytyy, ja tässä vaiheessa on erityisen tärkeää varmistaa, että rahoitus saadaan Ukrainalle nopeasti. Huolestuttavaa keskiviikon äänestyksessä oli kuitenkin jälleen nähdä, että toistasataa laitapuolueiden, sekä osa muun muassa Unkarin ja Slovakian edustajista, äänestivät tukea vastaan. Meillä ei ole varaa antaa signaalia EU:n epäyhtenäisyydestä näin merkittävissä äänestyksissä.

Tiistaina hyväksyimme lopullisesti neuvotellut muutokset EU:n turvapaikkamenettelysäädöksiin hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi. Päätimme EU:n yhteisestä luettelosta turvallisista alkuperämaista sekä turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisesta koskevasta sääntelystä. Uudistusten myötä myös Suomi voi tulevaisuudessa hallita paremmin kasvavaa turvapaikkahakemusten määrää ja kohdentaa suojelun sitä aidosti tarvitseville, mikä lisää järjestelmän joustavuutta. EU-maat voivat jatkossa tehdä sopimuksia turvallisten kolmansien maiden kanssa turvapaikkahakemusten käsittelystä. Näihin maihin sovittiin lukeutuvan EU:n ehdokasmaiden lisäksi esimerkiksi Bangladesh, Kolumbia, Egypti, Kosovo, Intia, Marokko ja Tunisia. Muukalaisvihalle ei ole kuitenkaan sijaa, ja EU tarvitsee erityisesti työperäistä maahanmuuttoa turvaamaan kasvuamme ja osaamistamme. Tässä vaiheessa on tärkeää torjua erityisesti välineellistettyä maahanmuuttoa, joka uhkaa Euroopan turvallisuutta.

Viikon aikana äänestimme myös Mercosur-vapaakauppasopimuksen suojalausekkeista. Suojalausekkeet tarkoittavat käytännössä sitä, että EU voisi tarvittaessa keskeyttää väliaikaisesti sopimuksessa sovitut tullietuudet maataloustuotteiden tuonnille, jos tuonnin äkillinen kasvu aiheuttaisi haittaa EU:n tuottajille. Nämä suojatoimet muodostavat tärkeän turvamekanismin maatalousalallemme ja vastaavat Mercosur-kauppasopimuksen aiheuttamiin huoliin. Sopimus itsessään on kuitenkin tällä hetkellä odotustilassa odottamassa tuomioistuinkäsittelyä. Kirjoitimme muiden kokoomusmeppien kanssa aiheesta viime täysistunnossa kannanoton, jonka voit lukea täältä.

EU vahvistaa kauppasuhteitaan

Komissio sai tammikuun lopussa päätökseen pitkään jatkuneet kauppasopimusneuvottelut suurimman kauppakumppanimme Intian kanssa, luoden kahden miljardin kuluttajan vapaakauppa-alueen. Sopimuksen toivotaan kaksinkertaistavan EU:n tavaraviennin Intiaan kuudessa vuodessa, kun suuri osa tulleista poistuu. Tällä hetkellä EU:lla on noin 50 vapaakauppasopimusta, ja ratifiointia odottavat Intian lisäksi muun muassa Mercosur-sopimus ja Indonesia.

Kauppapolitiikan saralla tapahtuu tällä hetkellä paljon, mikä kielii hyvää kilpailukyvyllemme. Kauppasopimusten edistäminen on erityisen tärkeää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ja taloudellisessa epävarmuudessa, etenkin suhteissamme Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Meidän on toimittava strategisesti monipuolistaaksemme kumppanuuksia, vähentääksemme riippuvuuksia ja tarvittaessa korvataksemme Yhdysvaltojen markkinoita. EU hakee nyt aktiivisesti uusia kauppasopimuksia myös Tyynenmeren alueelta. Nämä sopimukset luovat pitkään odotettuja mahdollisuuksia myös Suomen teknologia- ja teollisuusviennille.

Kasvava turvallisuustahtotila EU:n kansalaisilla

Uusin Eurobarometri-tutkimus julkaistiin nyt helmikuussa. Barometri osoittaa selkeästi, että käynnissä olevat konfliktit ja sodat ovat lisänneet huolta EU-kansalaisten keskuudessa. Barometrin mukaan turvallisuus sekä puolustus nähdään keskeisinä prioriteetteina EU:n vahvistamisessa. Tulokset osoittavat selvästi, että EU:lta odotetaan nyt konkreettisia toimia nykyisessä maailmantilanteessa. Eurobarometrin mukaan lähes 90 % vastaajista katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi toimia yhtenäisemmin nykyisten globaalien haasteiden kohtaamiseksi. Selvä enemmistö myös toivoo, että EU:n ääni olisi vahvempi kansainvälisellä tasolla. Lisäksi yli puolet vastaajista haluaisi EU:n ottavan suuremman roolin suojelemassa kansalaisia maailmanlaajuisilta kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä. Tämä on selkeä viesti siitä, että meidän on vastattava kohtaamiimme uhkiin tehokkaammin EU-tasolla ja vahvistettava yhteistä turvallisuus- ja puolustuspilaria.

Ja työtä tämän eteen tehdäänkin: Keskiviikkona hyväksyimme täysistunnossa laajalla enemmistöllä myös puolustusvaliokunnassa laatimamme mietinnön EU:n strategisten puolustus- ja turvallisuuskumppanuuksien merkityksestä. Tavoitteena on vahvistaa EU:n globaalia roolia ja kykyä vastata uusiin uhkiin. Kumppanuuksien syventäminen myös yhteisten turvallisuus- ja puolustustoimien kautta on välttämätöntä, ja niiden on tärkeää täydentää Naton roolia Euroopan puolustuksen kulmakivenä

Kansalaiset kokevat myös suurta huolta EU:n lähialueiden konflikteista ja sodista. Tämä on selvä osoitus myös siitä, miksi Ukrainaa ei tule unohtaa. Ukrainan tilannetta ja tuen tarvetta on pyrittävä pitämään jatkuvasti pinnalla, ja maan ottaessa askeleita kohti jäsenyyttä, on avointa keskustelua ylläpidettävä. Kirjoitin Maaseudun Tulevaisuuden kolumniini näkökulmia uuden jäsenmaan neuvotteluihin liittyvistä huolista nyt ja aiemmin. Kolumnin voit lukea täältä.