Talvi on jälleen ovella Ukrainassa ja helmikuussa Venäjä on käynyt brutaalia hyökkäyssotaansa jo neljä vuotta. Ukraina on kehittänyt varautumistaan jokaisen sotaa käydyn vuoden myötä, mutta tuleva talvi ei tule olemaan missään nimessä helppo. Yhdysvaltain viimeisimmät liikkeet kyseenalaistavat Euroopan aseman ja Zelensky voi joutua vaikeaan pakkorakoon. Emme edelleenkään voi jäädä sivustaseuraajaksi.

Kriittinen rintamatilanne korostaa valtion toimintakykyä kaikilla tasoilla

Rintamalla taistelut jatkuvat erityisesti Itä-Ukrainassa, missä Pokrovskin tilanne on alkanut heikentyä. Venäjä on lisännyt painetta kaupungin ympärillä, hallitsee ilmatilaa drooneillaan ja täydennysten toimittaminen puolustukselle on käynyt lähes mahdottomaksi. Riskinä on, että kaupungissa olevat joukot joutuvat saarroksiin, sillä valmisteltuja vetäytymislinjoja ei ole ehditty vahvistaa riittävästi. Tilanteessa on nähtävissä uuden Bahmutin piirteitä, ja Ukrainan on välttämätöntä tehdä ajoissa operaatiotason ratkaisuja, jotta joukot eivät joudu kohtuuttomaan asemaan. Samalla Venäjä on myös lisännyt iskujaan siviilikohteisiin ja energiainfrastruktuuriin erityisesti Harkovan alueella, mikä on jättänyt kymmeniä tuhansia ukrainalaisia ilman sähköä, vettä ja lämpöä talven kynnyksellä.

Ukraina on puolestaan jatkanut omia pitkän kantaman iskujaan maalittaen Venäjän energia- ja aseteollisuutta. Yhdessä kiristyvien sanktioiden kanssa tämä on iskenyt Venäjän talouteen, joka näyttää jo selviä kriisiytymisen merkkejä. Samalla Ukrainan sitkeä puolustustaistelu ja Venäjälle aiheutetut suuret henkilöstötappiot ovat alkaneet näkyä Venäjän asevoimien kyvyssä rekrytoida uutta tykinruokaa. Venäjä ei oman propagandansa väitteistä huolimatta ole voittamassa sotaa, mutta toisaalta myös Ukrainan asevoimat ovat kovat kovan paineen alla mikä näkyy rintamajoukkojen väsymisenä ja vaikeutena suojata siviiliväestöä ja -infrastruktuuria Venäjän ilmaiskuilta.

Tämä kriittinen sotilaallinen tilanne heijastuu myös Ukrainan sisäisiin haasteisiin ja korostaa tarvetta vahvistaa valtion toimintakykyä kaikilla tasoilla. Ukrainassa ymmärretään, että korruption torjunta on välttämätöntä niin maan uskottavuuden, sodankäynnin kuin EU-jäsenyysprosessin vuoksi. Viime viikkoina esiin nousseet energiasektorin korruptioepäilyt ovat herättäneet huolta, ja niiden avoin käsittely on tärkeä osoitus siitä, että väärinkäytöksiin puututaan välittömästi. Hallitus on käynnistänyt laajan tutkinnan ja siirtänyt sekä oikeusministerin että energiaministerin sivuun tehtävistään tutkinnan ajaksi. Tämä on selkeä viesti siitä, että epäilyjä ei lakaista maton alle, vaan niihin reagoidaan nopeasti ja läpinäkyvästi.

Kansalaiset näkevät päivittäin sodan seuraukset ja sen, miten julmaa hinta vapaudesta maksetaan rintamalla, minkä vuoksi heidän sietokykynsä korruptiolle on matala. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus korostuu, kun käy ilmi, että jotkut hyötyvät taloudellisesti samaan aikaan kun toiset kärsivät puutteesta ja sotilaat menettävät henkensä. Korruption torjunta ei ole pelkkä hallinnollinen velvoite, vaan olennainen osa Ukrainan EU-jäsenyysprosessia ja koko maan tulevaisuuden rakentamista.

EU:n ja Ukrainan integraatio etenee

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa vuosittaisen raporttinsa laajentumispaketista. Raportissa todetaan Ukrainan, Moldovan, Montenegron ja Albanian olevan seuraavat EU:n jäsenyyteen todennäköisesti etenevät maat. Kyseinen laajentumisraportti laaditaan vuosittain, ja sen tarkoituksena on arvioida hakijamaiden edistymistä EU:n jäsenyyskriteerien täyttämisessä ja uudistusten toimeenpanossa. Komissaari Marta Kosin mukaan vuosi 2025 on ollut merkittävä laajentumiselle ja Ukraina on sodan jatkumisesta huolimatta edennyt huomattavasti kohti jäsenyysneuvottelujen avaamista.

Ukraina on parhaillaan niin sanotussa screening-vaiheessa, jossa sen lainsäädäntöä ja hallintojärjestelmiä verrataan EU:n sääntökokonaisuuteen. Maa on hyväksynyt tiekartan oikeusvaltioperiaatteiden vahvistamiseksi ja suunnitelman kansallisten vähemmistöjen asemasta, jotka komissio on arvioinut myönteisesti. Laajentumisen strateginen merkitys EU:lle korostuu erityisesti Venäjän naapurimaiden kohdalla, sillä niiden lähentyminen länttä kohti vahvistaa koko Euroopan poliittista vakautta ja turvallisuutta.

Vuoden 2026 aikana voidaan odottaa, että Ukraina etenee kohti ensimmäisten neuvottelulukuja koskevaa valmistelua, mikäli jäsenmaat pääsevät yksimielisyyteen prosessin jatkamisesta. Komissio on viestinyt valmiudestaan tukea neuvottelujen avaamista, mutta etenemisen tahti riippuu lopulta Ukrainan kyvystä edistää uudistuksia sekä ennen kaikkea jäsenmaiden poliittisesta tuesta. Jäsenmaat ja muut voimat, jotka jarruttavat tätä kehitystä, on pidettävä kurissa.

Päivitetty EU-Ukraina vapaakauppasopimus

EU ja Ukraina päivittivät hiljattain vapaakauppasopimuksensa (DCFTA), jonka avulla varmistetaan, että monilla tärkeillä ukrainalaisilla tuotteilla on pääsy EU:n markkinoille. Tämä on tärkeää, koska sodan keskellä vientitulot ovat yksi Ukrainan talouden harvoista vakaista tuloista ja auttavat pitämään maan toiminnassa. Sopimuksen päivityksellä halutaan varmistaa, että kaupankäynti jatkuu sujuvasti ja että sekä ukrainalaiset tuottajat että eurooppalaiset yritykset voivat toimia ennakoitavassa ympäristössä.

Uudistuksen myötä Ukrainan tuotteet pääsevät yhä laajasti EU:n markkinoille, mutta jatkossa niiden on täytettävä EU:n tuotantostandardit vuoteen 2028 mennessä. Tämä lisää kuluttajaluottamusta ja takaa reilun kilpailun. Herkille tuotteille, kuten viljalle, sokerille, hunajalle, kananlihalle ja munille palautettiin tuontikiintiöt, kun taas vähemmän herkät tuotteet vapautettiin kokonaan tulleista. Samalla myös EU:n vienti Ukrainaan helpottuu erityisesti maitotuotteiden, sianlihan ja sokerin osalta. Sopimus sisältää suojamekanismin, jonka avulla EU tai Ukraina voivat rajoittaa tuontia, jos markkinoille syntyy häiriöitä. 

Vapaakauppasopimus on tärkeä elementti Ukrainan EU-integraation vahvistamisessa, ja on strategisesti tärkeää, että EU:n kaupalliset toimijat ja jäsenvaltiot eivät ryhdy liian protektionistisiksi.

Vastahakoisuus EU:n sisältä asettaa meidät kaikki vaaraan

Rauhantunnustelut Putinin ja Trumpin välillä uhkaavat asettaa Zelenskyn vaikeaan pakkorakoon ja Euroopan sivurooliin. Euroopan on tästä huolimatta edelleen keskityttävä Ukrainan tuen jatkamiseen sekä oman roolinsa ja puolustuskykynsä kehittämiseen, jotta emme tule luoneeksi Venäjälle otollista tilannetta valmistella seuraavan sodan lähtöasetelmia.

EU:n sisältä tulevat demokratian vastavoimat on niin ikään tunnistettava ja niihin on reagoitava. Trump myönsi hiljattain Unkarille vuoden mittaisen poikkeusluvan Venäjälle asetetuista öljy- ja kaasupakotteista. Päätös takaa Unkarin oman energiaturvallisuuden, mutta se korostaa samalla tarvetta varmistaa, että EU:n sisäinen yhtenäisyys pysyy vahvana. Unkarin jatkuva sooloilu energiakysymyksissä ja sen nihkeä suhtautuminen Ukrainan EU-jäsenyyden etenemiseen ovat heikentäneet unionin yhteistä linjaa. Tähän on löydettävä selkeät vastatoimet, jotta unionin päätöksenteko ei jatkossakaan horju. EU:n on pystyttävä pitämään pakoterintama yhtenäisenä ja varmistettava, että myös Belgia kantaa vastuunsa Venäjän jäädytettyihin varoihin liittyvien päätösten eteenpäin viemisessä.

Slovakia on puolestaan ilmoittanut jäävänsä pois EU:n sotilaallisen tuen rahoitusohjelmista, ja pääministeri Robert Ficon hallitus on vahvistanut linjaansa jo vuonna 2023 lopettamalla valtion antaman aseavun Ukrainalle. Slovakian liikehdintää on syytä seurata tarkasti, sillä yksikin jäsenmaa voi hidastaa koko EU:n päätöksentekoa kriittisissä turvallisuuskysymyksissä.

Parlamentin Ukraina-valtuuskunta kokoontui Verkhohvna Radan vastinparien kanssa

Johdin Euroopan parlamentin Ukraina-valtuuskunnan puheenjohtajana marraskuun alkupuolella Brysselissä pidettyä EU:n ja Ukrainan parlamenttien yhteiskokousta, johon osallistui Verkhohvna Radan edustajat. Ukrainalaiset vastinparimme saapuivat kaksipäiväiseen viralliseen yhteistapaamiseen, jossa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja EU:n Ukrainan-tuen, jälleenrakennuksen ja jäsenyysprosessin edistämisen näkökulmasta.

Kokouksen avasi ukrainalainen sotaveteraani Andrii Madzharov, joka oli kävellyt yli 1500 kilometriä Ukrainan ja Puolan rajalta Brysseliin. Hänen tekonsa muistutti konkreettisesti siitä, kuinka Ukraina edelleen tarvitsee vahvaa sotilaallista ja humanitaarista apua ja että Venäjän vastaisia pakotteita on edelleen kiristettävä. EU:lla on käytössään tehokkaita välineitä ja nyt tarvitaan ennen kaikkea päättäväistä poliittista tahtoa, jotta saadaan konkreettisia tekoja Ukrainan hyväksi aikaan.

Kaksipäiväisen tapaamisen pääaiheita olivat Ukrainan pitkäjänteinen tukeminen, vastuun varmistaminen Venäjän tekemistä hyökkäysrikoksista sekä Ukrainan jälleenrakennus ja talouden vahvistaminen. Keskusteluissa painotettiin myös EU:n roolia Venäjän sotakoneiston taloudellisessa heikentämisessä ja tarvetta tehostaa pakotteiden toimeenpanoa. Ukrainan edustajat korostivat sitoutumistaan uudistuksiin sodan vaikeista olosuhteista huolimatta. Kokouksen päätteeksi hyväksyttiin yhteinen lausunto, jossa vahvistettiin EU:n pitkäaikainen tuki Ukrainalle ja maan etenemiselle kohti täysivaltaista EU-jäsenyyttä.

Ukrainan tulevaisuus ratkaistaan sekä taistelukentällä että neuvottelupöydissä. Euroopan tehtävä on varmistaa, että Ukrainan taistelu vapauden, itsenäisyyden ja oikeusvaltion puolesta saa tarvitsemansa tuen – taloudellisen, poliittisen ja moraalisen.