Ukrainassa valmistaudutaan talveen. Tämänhetkinen pitkä, suurin piirtein Suomen mittainen rintamalinja kuormittaa puolustusta, koska resurssit on jaettava laajalle sektorille. Venäjä hyödyntää systemaattisesti talven tuloa psykologisessa sodankäynnissään iskemällä energiainfrastruktuuriin – iskut sähkö- ja lämpölaitoksiin ovat johtaneet laajoihin katkoihin ja talvella vaikutus ihmisten arkeen ja terveyteen on suurin. Kremlin propagandakoneisto haluaa luoda mielikuvan Ukrainan toistuvista epäonnistumisista ja lännen kyvyttömyydestä auttaa. Vaikka energia- ja lämpöverkot ovat edelleen haavoittuvia ja jokainen hyökkäys lisää korjauskustannuksia, Ukrainassa on opittu aiempien talvien iskuista ja verkkoa on jaettu pienempiin osiin ja suojattu, ja erityisesti rintama-alueet on asetettu etusijalle energiavalmisteluissa.

Samaan aikaan Ukraina on vastannut Venäjän hyökkäyksiin iskemällä Venäjän öljyntuotantoa vastaan lennokeilla. Iskujen takia jopa lähes 40 % Venäjän öljynjalostuskapasiteetista seisoo käyttämättömänä. Venäjä on joutunut keskeyttämään bensiinin viennin ja koko maassa on rajoituksista huolimatta bensapula. Venäjä valmistautuu jopa bensiinin ostamiseen ulkomailta. Tämä vaikeuttaa entisestään Venäjän taloutta, vähentää sodankäyntiin käytössä olevia varoja ja tuo sodan seuraukset lähemmäs venäläisiä.

Rintamilla Venäjä on kyennyt viime kuukausina hyvin vähäiseen etenemiseen massiivisista tappioista huolimatta. Ukraina on useammassa suunnassa kyennyt vastahyökkäyksillä vapauttamaan alueita. Venäjä on kerännyt reservejä uusiin hyökkäyksiin, mutta toistaiseksi Venäjän hyökkäyskyky näyttää hiipuneen.

Vaikka tänä vuonna on pidetty useita rauhaan tähtääviä huippukokouksia eri puolilla maailmaa, tulokset ovat jääneet laihoiksi. Ranskan käynnistämä uusi Coalition of the willing -hanke on koonnut yhteen maita, jotka ovat ilmoittaneet valmiutensa osallistua rauhanturvatehtäviin Ukrainassa, jos rauhansopimus saavutetaan.

Lännen tuen merkitys korostuu. Keskustelun painopiste on siirtymässä entisestään pois Yhdysvaltojen arvaamattomuuden seuraamisesta siihen, mitä Eurooppa muiden liittolaistensa kanssa tekee. Näyttää myös siltä, että useilla tahoilla, myös USA:n hallinnossa, ei enää uskota Venäjän mahdollisuuksiin voittaa sotaa. Toistaiseksi Euroopan tuki on säilynyt vahvana, mutta konsensus ei ole täydellinen. Myös EU:n sisällä on kuitenkin maita, joissa on poliittisia liikkeitä, jotka vähentävät tai jarruttavat Ukrainan tukea, ja Kreml hyödyntää nämä EU:n heikot kohdat välittömästi.

Venäjän ilmaiskut Ukrainaan raaistuvat koko ajan

Venäjän ilmaiskut Ukrainaan ovat olleet syksyn mittaan yhä raaempia ja laajempia. Syyskuun alun ilmaisku oli koko hyökkäyssodan suurin ja yksi kohteista oli hallituksen rakennus Kiovassa. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin, 28. syyskuuta, Venäjä käynnisti yli 12 tuntia kestäneen hyökkäyksen, jossa käytettiin lähes 600 lennokkia ja kymmeniä ohjuksia. Iskuissa kuoli neljä ihmistä, heidän joukossaan 12-vuotias tyttö, ja yli 70 haavoittui. Kiova kärsi laajimmat tuhot, kun kahdellakymmenellä alueella vaurioitui rakennuksia, muun muassa sydänklinikka. Myös Zaporižžja joutui jälleen siviileihin kohdistuneen hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäys tapahtui vain tunteja YK:n yleiskokouksen päättymisen jälkeen ja osoitti, ettei Venäjä aio lopettaa siviilikohteiden pommittamista kansainvälisestä painostuksesta huolimatta. Selustassa tapahtuvien hyökkäysten lisäksi Venäjä on lisännyt yksittäisten ukrainalaisten siviilien metsästämistä rintamalinjojen läheisyydessä drooneilla. Satoja ukrainalaisia on tällä tavoin tapettu tai haavoitettu.

Syyskuun kokonaisluvut kertovat, että iskujen tahti kiihtyi selvästi. Venäjä laukaisi Ukrainaan yli viisituhatta droonia ja lähes kaksisataa ohjusta, mikä on yli kolmanneksen enemmän kuin elokuussa. Ukrainan puolustus onnistui kuitenkin torjumaan suuren osan hyökkäyksistä, mikä rajoitti tuhojen laajuutta. Iskujen raaistuminen kertoo pikemminkin Venäjän epätoivosta kuin voimasta. Kun suorat maahyökkäykset eivät ole tuottaneet haluttua läpimurtoa, siviilikohteiden pommittamisella pyritään lietsomaan epätoivoa ja uupumusta – tuhoa halutaan käyttää pakotteena.

Uusin pakotepaketti hyväksyttiin

EU hyväksyi heinäkuussa kahdeksannentoista pakotepaketin ja keskustelu on edennyt nopeasti seuraavaan vaiheeseen. Syyskuun lopussa komissio esitti yhdeksättätoista pakotepakettia, joka kohdistuisi entistä voimakkaammin venäläisiin pankkeihin, maksujärjestelmiin ja fossiiliseen energiaan. Erityisesti maakaasun tuonti halutaan kieltää vuoden 2027 alusta. Lisäksi pakettiin sisältyy seurauksia kolmansille maille, jotka jatkavat venäläisen öljyn ostamista, mikä laajentaisi EU:n pakotteiden vaikutuksia myös unionin ulkopuolelle. Siinä missä EU:n riippuvuus venäläisestä kaasusta oli vielä vuonna 2021 valtava, tilanne on nyt kypsä lopulliselle irtaantumiselle.

Pakotepaketteihin sisältyy usein myös yksilöpakotteita, joilla kohdistetaan painetta Kremlin lähipiiriin ja venäläisiin oligarkkeihin. Yksittäisten liikemiesten tai vaikutusvaltaisten toimijoiden varojen jäädytykset eivät yksin ratkaise sodan kulkua, mutta niillä on merkittävä symbolinen arvo. Ne osoittavat, että EU ei hyväksy sodasta hyötyvien varallisuuden kasvattamista samalla kun Ukraina maksaa tahollaan sodasta kovaa hintaa. Yksilöpakotteet pitävät myös julkisen huomion kiinni sodan moraalisessa ulottuvuudessa ja vaikeuttavat Kremlin pyrkimystä normalisoida suhteita länteen.

Hybridihyökkäykset tulevat jatkumaan

Syyskuun aikana Venäjän hybridi-iskut näkyivät poikkeuksellisen laajasti eri puolilla Eurooppaa. Saksassa pysäytettiin Scanlark-rahtialus epäiltynä droonitoiminnan tukikohdaksi. Myös Ranskassa pidätettiin öljylaivan kapteeni epäiltynä kytköksistä Venäjän varjolaivastoon. Puolan ja Romanian ilmatilaa loukattiin venäläisdrooneilla, ja Viron ilmatilassa kolme venäläistä hävittäjää vaaransi siviililiikenteen. Samalla kyberhyökkäykset häiritsivät lentoliikennettä Lontoossa, Berliinissä ja Brysselissä. Tapahtumat vahvistavat kuvaa järjestelmällisestä kampanjasta, jossa Venäjä testaa EU:n yhtenäisyyttä ja jäsenmaiden kriisinsietokykyä. Jokainen hybridihyökkäys on osa laajempaa strategiaa, johon on vastattava sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

Hybridiuhat eivät rajoitu vain drooneihin tai kyberhyökkäyksiin. Venäjän propagandakoneisto pyrkii horjuttamaan lännen yhteistä linjaa myös hyödyntämällä poliittisia jakolinjoja esimerkiksi energiariippuvuuden, maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden kaltaisissa kysymyksissä.

Paras vastaus Venäjän aiheuttamiin hybridiuhkiin koostuu monista eri elementeistä, kuten nopeasta tilannekuvan tunnistamisesta, yhteiskunnan resilienssin vahvistamisesta, systemaattisesta varautumisesta, vahvan vastapelotteen luomisesta sekä disinformaation torjunnasta. Venäjän tavoite on epävakauttaa ja pelotella, jotta Ukrainaa ei uskallettaisi tukea. Hybridiuhat toimivat, kun ne yllättävät ja halvaannuttavat yhteiskunnan hetkeksi – kun yhteiskunta on varautunut ja nopeasti toiminnassa ja kansalaiset luottavat viranomaisiin, uhkien teho heikentyy merkittävästi.

Parlamentissa tehdään edelleen paljon töitä sen eteen, että Ukrainaan liittyvät aiheet pysyvät pinnalla

Euroopan parlamentissa Ukrainaan liittyvät aiheet pysyvät edelleen vahvasti pinnalla. Lainsäädäntöön on sisällytetty Ukrainan tilannetta tukevia elementtejä ja yleinen konsensus pysyy myönteisenä, mutta Venäjää tukevaa politiikkaa yritetään ujuttaa päätöksentekoon niin äärivasemmalta kuin -oikealtakin.

Parlamentti vahvisti syyskuun täysistunnossa sitoutumisensa Ukrainan itsenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen ja kehotti komissiota avaamaan jäsenyysneuvottelujen klustereita mahdollisimman nopeasti. Parlamentti kannusti Ukrainaa jatkamaan oikeusvaltion, oikeuslaitoksen ja korruptionvastaisia uudistuksia sekä vahvistamaan paikallishallinnon toimivuutta, koska edistys näillä alueilla on ratkaisevaa paitsi jäsenyyden etenemiselle myös jälleenrakennukselle ja kansainvälisen luottamuksen saavuttamiselle.

Pidän äärimmäisen tärkeänä, että EU:n eri instituutiot toimivat yhtenäisesti Ukrainan tukemisessa, yhteisen tilannekuvan luomisessa ja sen pohjalta tehtävissä toimenpiteissä. Tämä aihe on liian vakava poliittisille näytöksille tai pikavoittojen hakemiselle. Nyt vaaditaan laaja-alaisia, rohkeita päätöksiä, jotka suojaavat kaikkia kansalaisiamme.