Maaseudun elivoima

Ruokaturva on osa huoltovarmuutta

Huoltovarmuus on kriiseihin varautumista. Sen avulla turvataan toiminnot, joiden avulla yhteiskunta toimii kriisitilanteessa. Puhutaan perusasioista, kuten sähköstä, vedestä ja sairaanhoidosta. Maallamme on monia erityispiirteitä, jotka huoltovarmuustyössä on pidettävä mielessä. Yksi huoltovarmuuden tärkeimmistä kulmakivistä on ruokaturva.

Tuotamme itse noin 80 prosenttia maamme ruoantarpeesta, mutta tämä ei kerro kokonaistilanteesta riittävästi. Pelkkä ruoantuotannon omavaraisuusaste kun ei kerro siitä, miten käytännön ruokaturva toteutuu. Ruokaa riittää nyt, mutta meidän on ymmärrettävä, mitä tapahtuu, jos esimerkiksi tuotantopanosten tai energian saanti häiriintyy. Koska Suomi on osa kansainvälistä markkinaa myös ruoan osalta, ruokaketjua on pystyttävä muokkaamaan tilanteiden muuttuessa, erityisesti kriisin iskiessä.

Erityisesti maatalouden rooli kriisitilanteissa on tärkeä. Politiikassa on tunnistettava kotimaisen ja eurooppalaisen maatalouden haavoittuvaisimmat kohdat, ja pidettävä huolta siitä, että ne kestävät kovemmankin kriisin edessä.

Hälyttävä ongelma on riippuvuus tuotantopanoksista: Eurooppa on edelleen riippuvainen venäläisistä lannoitteista. Lannoitteet on pidetty pakotteiden ulkopuolella – tämä ei saa tulevalla vaalikaudella jatkua. Euroopan komissio on antanut viimeksi helmikuussa vastauksen erääseen kirjalliseen kysymykseen, jossa peräänkuulutetaan lannoitetilanteen arviointia mm. Lähi-Idän kriisin valossa. Vastauksessa listatut toimet ovat aivan liian pehmeitä, ja painetta komission suuntaan on lisättävä. Toimivaa yhteiskuntaa ei tule ottaa annettuna.

Haluatko kasvaa?

Tule mukaan Pekka Toverin kampanjatiimiin. 

Mikäli haluat tukea taloudellisesti Pekan matkaa kohti EU- parlamenttia, voit lahjoittaa haluamasi summan tilille FI27 1544 3000 3662 81 (Team PeTo ry).