Maaseudun elinvoima

Metsätaistelut jatkuvat tulevallakin kaudella

Metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen kompetenssiin, meiltä Suomesta löytyy tieto ja keinot hoitaa metsiämme. Tämä avaus on EU:n metsäasioissa varsin tyypillinen. Vaikka näistä tosiasioista on hyvä säännöllisin väliajoin muistuttaa, Brysselissä tarvitaan myös muita keinoja vaikuttaa.

Vaikuttaa siltä, että metsäteollisuuteen ja biotalouteen on tapahtumassa jonkinasteinen suunnanmuutos EU:n päättävissä pöydissä. Unionin poliittista agendaa dominoineet ympäristöasiat eivät ole yhtä suuressa roolissa kuin viisi vuotta sitten.

Ei tule kuitenkaan tuudittautua siihen, että metsien osalta voidaan jatkossa tyytyä lähinnä seuraamaan, kun Suomelle suotuisia aloitteita annetaan. Aiemmin hyväksytty EU-tason metsäsääntely tulee osittain vasta tulevaisuudessa voimaan. Esimerkiksi kiistelty metsäkatoasetus hyväksyttiin viime vuonna, mutta sitä aletaan täysimittaisesti soveltaa vasta ensi vuonna. Puun tuoteketjussa kulkevan kestävyystiedon vaatimukset ovat merkittävät ja aiheuttavat vaikeuksia tietojärjestelmille. Myös uusia aloitteita sopii odottaa esimerkiksi metsien monitorointiin liittyen.

Euroopan parlamentin EPP-ryhmä on tunnettu vahvasta tuestaan eurooppalaiselle metsäteollisuudelle. Ryhmässä on perinteisesti arvostettu suomalaista metsäosaamista, ja sitä sinne tarvitaan jatkossakin.

Ilmapiiri voi tulevalla kaudella olla erityisen otollinen sille, että Suomelle tärkeitä kantoja ja joustoja saadaan ajettua sisään aloitteisiin, jotka vaikuttavat jopa vuosien päästä. Tämä vaatii kuitenkin periksiantamatonta työtä, sekä kykyä tuoda suomalaisten metsäosaajien ääni oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Vaikka moni meistä suomalaisista asuu nykyään kaupungeissa, monen suomalaisen juuret ovat edelleen maaseudulla. Moni suomalainen on ylpeä luontosuhteestaan ja haluaa vaalia sitä. Maaseudun pitäminen elinvoimaisena on paitsi kulttuurisesti meille tärkeää, myös strategisesti ja taloudellisesti viisasta. Työtä poikkihallinnollisen maaseutupolitiikan eteen on tehty kymmeniä vuosia. Suomessa maaseutupolitiikan koordinaatiolle on vahvat rakenteet.

Toimettomaksi ei pidä jäädä myöskään EU:n tasolla. Maaseudun kehittäminen on Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan toinen pilari, ja sen avulla halutaan esimerkiksi parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä sekä edistää maaseudun elinkeinoelämää. EU-hankkeet, joiden avulla maaseutua tuetaan taloudellisesti, on tuotava lähelle suomalaisia maaseudun asukkaita. Lainsäädäntöhankkeisiin, jotka tavalla tai toisella vaikeuttavat maaseudun asukkaiden elämää, on vaikutettava suomalaista näkökulmaa palvellen.

Me suomalaiset voimme näyttää EU-tasolla, että maassamme halutaan pitää sen kaikista osista huolta. Paras lopputulos saadaan, kun sekä maaseudun että kaupunkien etu nähdään samassa kuvassa. Elinvoimainen maaseutu on koko maamme etu.

Haluatko kasvaa?

Tule mukaan Pekka Toverin kampanjatiimiin. 

Mikäli haluat tukea taloudellisesti Pekan matkaa kohti EU- parlamenttia, voit lahjoittaa haluamasi summan tilille FI27 1544 3000 3662 81 (Team PeTo ry).